5. syyskuuta 2017

Joskus se on niin pienestä kiinni

RG7A6106
En tiedä miten hyvin te blogin seuraajat tunnette minua. Osa vanhoista lukijoista varmasti tuntee yllättävän hyvinkin, uudet eivät ole ehkä vielä päässeet pääni sisään.

Olen hyvin pitkälti fiiliksen mukaan menijä. Innostun usein ja paljon. Teen hetken yhtä, sitten taas jotain muuta ja lopulta palaan siihen mistä aloitin. Näin mielestäni pääsen tekemään mahdollisimman paljon ja usein sellaista mitä juuri sillä hetkellä haluaa tehdä. Eikö se ole ajatuksena aika kiva?

Kuvien suhteen olen vähän samanlainen, etenkin omien kuvien kohdalla menen hyvin pitkälti tunteella. En yleensä suunnittele ottavani jotain tietynlaista kuvaa, vaan nappaan kuvan, kun se tulee silmieni eteen, ymmärrättekö? Oman ympäristön visuaalisuus tai lähinnä sen keskeneräisyys ovat varmasti jarruttaneet omaa inspiroitumista lähiaikoina. Sen vuoksi varmaan blogikin on päivittynyt kovin harvakseltaan. Nyt kuitenkin tuntuu, että jokin olisi muuttumassa. Ehkä saan voimaa syksyn erilaisesta valosta, en tiedä tai siitä, että koti näyttää koko ajan kivemmalta ja kivemmalta.
RG7A6110

RG7A6134
Meillä tapahtui myös viikko sitten iso harppaus keittiön kauneuden suhteen, sekin varmaan osaltaan inspiroi kuvaamaan, ainakin keittiöelämää. Olin jo alkuvuodesta tehnyt pientä kaunistusprojektia keittiössä ja päättänyt, että yhtään euroa en keittiöön upota ennen, kuin sitä aletaan ihan oikeasti joskus vuosien päästä remontoimaan. Muutin kuitenkin mieleni, kun ystäväni tarjosi edullisesti käytettyä saareketta omasta keittiöstään. Ja viimein sain idean, mihin saisin meidän koko perheen kaipaaman saarekkeen!
RG7A6174
Samalla uusin keittiön avohyllyt. Koulun varastosta siirretyt valkoiset hyllyt saivat väistyä ja hain paikallisesta rautakaupasta saunan lauteille tarkoitettua lautaa tilalle. Halusin suht paksut hyllyt eikä muuta sopivaa höylättyä puutavaraa ollut siihen hätään saatavilla.
RG7A6195

RG7A6217

RG7A6281
Saarekkeen ääressä ollaan nyt syöty tyttöjen aamu- ja iltapalat. Myös mummun ja minun lounashetket vietetään saarekkeella. Siihen myös sytytetään illalla kynttilät, kun ollaan miehen kanssa enää kahdestaan hereillä ja nautitaan hiljaisuudesta. Eipä olla tässä koulun suurtalouskeittiössä aikaisemmin näin paljon aikaa vietettykään, joten pieni panostus todellakin kannatti. Ehkä keittiöstä on pikku hiljaa muodostumassa kodin sydän.
RG7A6306

RG7A6324

RG7A6335

RG7A6368
Tänään sitten tapahtui jotain mitä olen todella kaivannut. Valmistelin päivällistä saarekkeen äärellä ja oli PAKKO tarttua kameraan kesken ruuan valmistuksen. Arjen (ja ruuan valmistuksen) kauneutta, sitä olen ikävöinyt.

Kiireinen työviikko jatkuu taas huomenna kuvausten merkeissä. Toki ennen sitä saan nauttia vielä iltahetken ja aamun saarekkeella. Toivotan kauniita hetkiä teidänkin arkeenne!