Kirjoittaminen takkuaa pahasti. Siksi vain kuvia.

Fiiliksen mukaan

Kuten edellisessä postauksessa kirjoitin, päätin ottaa eilisen työpäivän vähän rennommin, vaikka loman alku lähenee ja tiettyjä juttuja olisi saatettava loppuun ennen sitä. Eilen ei ollut kuvauksia lainkaan ja tein muutaman helpon duunijutun kuntoon. En saanut eiliselle koululaiselle kaveria, joten päätin ottaa hiukan rennommin jo senkin vuoksi, että töiden tekeminen olisi 8-vuotiaan kanssa joka tapauksessa vähän hitaampaa. Olin siis alunperin suunnitellut vieväni tytön kahdeksi ensimmäiseksi lomaviikoksi kesäkerhoon työpäivieni varmistamiseksi mutta kesäkerhoa ei järjestetykään vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Mummu on onneksi ollut apuna ja monena päivänä olen saanut tytölle kaverin kylään tänne saareen samalla, kun olen kuskannut pienempää tyttöä hoitoon. Kaverin kanssa onkin sujunut hyvin ja olen saanut tehtyä hommia yllättävän rauhassa. Mutta tosiaan eilen ei kaveria ollut ja omakin fiilis oli jotenkin väsähtänyt niin päätin ottaa vähän rennommin.

Piipahdettiin tytön kanssa kierrätyskeskuksessa ja innostuin myöhemmin vähän kaunistamaan kotiakin. Aika pienestä oli jälleen kiinni se, että sain inspiraatiota ja intoa ja ennen kaikkea virtaa. Rennompi päivä ja lupa olla tekemättä juuri mitään tavoitteellista ja järkevää osoittautuivat jälleen takuuvarmoiksi energian palauttajiksi.

Sen lisäksi, että hain ojasta kukkia, lipsahti homma vähän myös rymsteerauksen puolelle. Kiikutin saliin Etti-muorin vanhan ruskean kaapin luokkahuoneesta, joka parhaillaan toimittaa lähinnä varaston virkaa muuttokuorman ansiosta. Yksi kaluste löysi jälleen paikkansa ja toinen siirtyi toiseen kohtaan ja kolmas myös. Kyllä te tiedätte miten se menee.

Eilisen rentoilun ja sen kautta tulleen energiapiikin jälkeen työtkin taas maistuivat tänään ja sain ison läjän juttuja eteen päin. Huomenna on toiseksi viimeiset kuvaukset ennen loman alkua, tosin editoitavaa riittää ensi viikolle vaikka millä mitalla mutta kyllä se loma sieltä jostain kulman takaa jo vähän meinaa kurkkia.

Ja jälleen kerran tuli todistettua se, että itseään ja omaa fiilistään/jaksamistaan kannattaa kuunnella ja tarttua siihen, mitä keho ja mieli tarvitsee.

Hyvää oloa teidänkin viikonloppuunne <3

Tv-huoneessa

Ajattelin esitellä teille yhden huoneen, kuvien rajauksella sen enempää totuutta kaunistelematta (joku varmasti järkyttyy ja heille en suosittele 120 vuotta vanhan ison rakennuksen ostamista ;)).

Eli tervetuloa meidän tv-huoneeseen, seurusteluhuone se voisi olla ehkä toiselta nimeltään. Huone on asuintilojemme pienin, 18 neliötä ja se on koulun laajennusosaa, joka on rakennettu 1920-luvulla. Huone on alunperin ollut osa opettajan asuntoa, opettajan makuuhuone jos tarkkoja ollaan.

Tämä on se asuinhuone, josta hyvin suurella todennäköisyydellä tulemme aloittamaan asuintilojen remontoinnin. Tämä sen vuoksi, että tässä huoneessa on vanha uuninpaikka vielä jäljellä ja toiveena olisi saada ensimmäinen uuni palautettua jo ensi talveen mennessä. Kaikki uunit on siis purettu 60-luvulla ja suurimmaksi osaksi myös hormit ja piiput on kaikki vedetty alas. Tässä kohtaa on todennäköisesti ollut pönttöuuni ja sellaista tähän on tarkoitus saada myös palautettua.

Käynti eteiseen.

Näkymä sohvalta saliin.

Eteisen suunnalta ikkunaan päin.

Tähän mennessä olemme poistaneet katosta haltex-levyt, seiniltä kipsilevyt ja lattialta yhden kerroksen muovimattoa ja sen alla olleen puukuitulevyn. Katosta paljastui kaunis vanha paneeli, seinistä vanhaa pinkopahvia tapetteineen ja lattiasta 60-luvun linoleumia.

60-luvun linoleumin jätimme vielä paikoilleen. Linoleumin alla on ohut puukuitulevy, jonka alta paljastuu alkuperäinen lankkulattia, noin 12cm leveää lankkua. Lattia on valitettavasti sivelty 60-luvulla asbestia sisältävällä tasoitteella (kuten muissakin asuinhuoneissa), joten linoleum saa tässä kohtaa pysyä.

Työjärjestys tälle huoneelle tulee alkamaan uunin palautuksella. Hormin kuntoa emme tosin ole päässeet vielä arvioimaan. Toivon mukaan 60-luvulta lähtien poissa käytöstä ollut hormi vaatisi vain slammausta tai muuta vastaavaa. Pahimmassa tapauksessa hormi on tuhannen säpäleinä. Uunin palauttamisen jälkeen lattialankut on tarkoitus nostaa ylös, sillä alapohjaan pitää lisätä eristettä vanhojen ja painuneiden eristeiden lisäksi/tilalle. Alapohjan pitäisi olla hyvässä kunnossa sen perusteella, mitä alapohjasta käsin on pystynyt arvioimaan. Alapohjaa toki uusitaan, jos sille on tarvetta. Lattialankut pitää tietysti putsata asbestitasoitteesta (asbestipurkufirman toimesta) ja myös maalit tullaan todennäköisesti poistamaan. Tällä hetkellä haaveilen suopakuuratuista lattioista mutta katsotaan mitä ajatuksia on siinä kohtaa, kun päästään sinne asti. Kun lattia saadaan takaisin paikkaansa on seinien vuoro. Vanhat, repeytyneet pinkopahvit on tarkoitus paikata ja huoneeseen tulee suht tumma tapetti, kuten siinä tapettikerrosten tutkailun perusteella on alunperin ollutkin. Tässä linkki tämän hetken tapettivaihtoehtoon. Katto on kaunista vanhaa helmipaneelia, joten sille ei tarvitse tehdä muuta, kuin korkeintaan maalata.

Tällä hetkellä siis mennään näiden elämää nähneiden pintojen kanssa. Toivon, että uuni saataisiin ensi talveksi mutta muulle tämän huoneen remontille en uskalla miettiä aikataulua. Meillä on nimittäin noin 50 neliöisen studion lattia työn alla tänä kesänä (siinä ei onneksi ole asbestia). Siellä pitää uusia osa alapohjaa, eristeet pitää uusia ja lattialankut puhdistaa. Ja sitten olisi vähän hommaa myös seinien kanssa. Meidän aikatauluilla veikkaan, että saadaan aika kevyesti koko kesä ja syksy menemään studion kanssa, kun muutakin elämää ja askaretta on. Mutta hiljalleen sitten sen jälkeen tähänkin huoneeseen päästään, ellei jotain yllätyksiä ehdi tällä välin ilmaatua :)

Ja laitetaanpa muutama kuva vielä kesältä, kun käyntiin koulua katsomassa. Kun saimme tammikuussa avaimet, niin tavaraa oli aika lailla tämä sama määrä eli myös koulun vanhojen tavaroiden läpikäynti on vienyt aika paljon aikaa eikä kaikkia olla vieläkään ehditty käymään läpi.

Levyseinät näyttävät kuvissa aika hyviltä mutta levyt eivät ole meitä varten eikä meidän mielestä myöskään vanhoja taloja varten, joten me viihdymme paremmin vanhojen pinkopahvien ympäröimänä :) Myös akustiikka parani huomattavasti levyjen poiston jälkeen. Vaikka huone onkin suht pieni, niin korkea huonekorkeus saa äänet kaikumaan aika tavalla.

Sellaista pientä pintaremonttia :) Täytyy varmaan pitää ensimmäinen tauko jo ennen, kuin hommia on edes aloitettu :D

Se kukkii

Telkkarihuoneessa leijuu huumaava tuoksu. Ihan, kuin jasmike heinäkuun alkupuolella. Sitruunapuun kukka on avannut terälehtensä <3

Hankin sitruunapuun joskus noin kuukausi sitten ja jotenkin mulla on fiilis, että se saattaa viihtyä meillä. Valoa on ainakin tarpeeksi sillä ikkunat ovat yli kaksi metriä korkeita. Ja talvella meillä on varmasti useampikin valoisa huone, jossa lämpötila jää sopivan alhaiseksi. Suurin kompastuskivi saattaa siis olla hoito, jota puu saa... pidetään siis peukkuja, että yhteisestä taipaleestamme tulisi pitkä ja sopuisa :)

Pihalta taas kukkia saa hakemalla hakea. Muutama krookus siellä täällä ja sinivuokkoja metsikössä. Eikä kukkiva puutarhani, joka tämänkin ikkunan alta löytyy, ehkä ihan vielä ole nimensä veroinen. Korkea heinikko on saanut kyytiä jo monen päivän ajan. Löysin varastosta lyhytpiikkisen haravan, joka iskee heinikkoon varsin hyvin. Samoin ruohonleikkuri on jo päässyt käyttöön. Mutta pakko sanoa, etten odottanut useamman vuoden hoitamattomana olleen pihan siistiksi saamisen olevan näin runsaan ponnistelun takana. Tavoitteet tälle kasvukaudelle ovatkin vähentyneet päivä päivältä ja tällä hetkellä toiveena on tämän kasvukauden aikana saada piha-alueesta asutun näköinen ja helpommin hallittava. Suunnitelmia onkin nimittäin miljoona ja ajattelin saman tien heittää osan odottamaan eläkevuosia :D

Mitä kukkivaan puutarhaan tulee, niin heinikon taltuttamisen lisäksi tarkoitus on tehdä valeistutus, johon saan vielä kevään aikana jaettuja taimia vanhan kodin pihasta. Myös sen verran on saatava edes pientä suuntaa kukkivalle puutarhalle, että saan syksyllä lumikellojen, helmililjojen ja muiden ihanuuksien sipuleita edes johonkin kohtaan ensi kevättä ajatellen. Mutta hiljaa hyvä tulee! Puutarhahullu tätinikin sanoi, ettei me olla vielä millään voitu juoda riittävää määrää pihakahveja, että tässä kohtaa tiedettäisiin mitä mihinkin laitetaan :)

Ja hei tärkein vielä, nähtiin tänään ensimmäinen västäräkki!!!

150 projektia

Tuntuu, kuin menossa olisi vähintään 150 projektia niin sisällä, kuin ulkonakin. Sisällä koitetaan saada tavaroita paikoilleen ja näkymiä kivan näköisiksi. Vanhojen pintojen fiksaus ei ole vielä listalla, lähinnä siis kalusteiden suhteen mietitään mikä toimii ja mikä ei.

Tämä vanha opettajan asunto toimii meidän kodin keskiössä, siinä on sali, tv-huone, keittiö ja vanhempien makuuhuone. Lähdin huoneiden kalustesijoittelussa siitä liikkeelle, että halusin aina oviaukosta avautuvan suht yhtenäisen kokonaisuuden ja tv-huoneen osalta näkymä toimiikin omaan silmään tosi kivasti. 

Salin suuntaan sitten onkin vähän haasteita ja näkymä on vielä hyvin paljas. Sohvan kaveriksi olen kokeillut jo ihan kaikkia mahdollisia pieniä pöytiä ja tasoja mutta mikään ei tunnu sopivan. Haluaisin näkymään jotain pelkistetympää ja linjakkaampaa, kuin tv-huoneen suuntaan mutta nykyinen on kyllä hitusen liiankin pelkistetty eli jotain olisi keksittävä!

Tyttöjen huone on meidän asuinhuoneista ainut, jossa ei olla purettu mitään eikä ole tähän hätään tarvekaan. Sen sijaan siellä pitäisi saada pohja toimivaksi kahdelle tytölle. Tilaa on paljon mutta ehjiä seiniä ei liiaksi, joten senkin huoneen suhteen saa miettiä ihan ajan kanssa, miten huone toteutetaan. Huoneessa on ihan kiva väritys, persikkainen maali seinien alaosissa ja valkoinen yläosissa. Persikkainen toimii näköjään mainiosti myös kuvaustaustana :)

Pihalla taas tämä yksinäinen krookus antoi puhtia heinikon taltuttamiseen.

Koulun takana on muutaman vuoden villinä kasvanut heinikko ja parhaimmillaan heinät ovat reippaasti yli metrin korkuisia ja painuneet lumen alla paksuiksi mättäiksi. Tälle suht isolle alueelle on tarkoitus tehdä kukkiva puutarha ja ensin olisi päästävä heinikon kanssa väleihin, että näkisi vähän millaista muotoa alueelta ilmestyy. Se yksinäinen krookus muuten on tuossa tuolin takana, taitaa kukkaloisto näkyä suoraan makuuhuoneen ikkunasta ;)

Sellaisia juttuja tänään. Jos ei ihan ihmeitä tapahdu, niin kuullaan huomenna kukkajuttujen parissa (ja kommentteihin vastaan huomenna, nyt loppuu virta koneesta ja bloggaajasta) :)

Kalustevalssia

Sitä voisi ajatella, että tällaiseen isoon kouluun kannetaan vanhasta tavallisen kokoisesta (reilu 140 neliötä) kodista kalusteet ihan kevyesti sisään ja paikoilleen, eikö vaan? Mutta eipä olekaan ihan niin helppo homma, kuin voisi ajatella. Meidän aikaisemmassa kodissa on poikkeuksellisen isot huoneet ja täällä koulussa me asutaan ja tullaan asumaan alkuperäisessä opettajan asunnossa. Ne ovat olleet 1800-luvun loppu rakennusajankohtana huomioiden suht tilavia mutta varsinkin viime vuosikymmenten remontit (kolmen wc-tilan rakentaminen koulun sisälle +  henkilökunnan pukutila + siivouskomero) ovat lohkoneet huoneita alkuperäistä pienemmiksi. Luokkahuoneistahan meillä tulee asuinkäyttöön vain yksi, tyttöjen yhteiseksi huoneeksi ja se on toki iso mutta muut huoneet ovat jopa reippaasti pienempiä vanhaan kotiin verrattuna.

Nyt kun olemme siis alkaneet tyhjentämään aikaisempaa kotia niin aina jonkun isomman kalusteen kohdalla ihmettelen ensin kutistumista matkan varrella, sillä kaikki näyttää pieneltä, kun huonekorkeus on 3,5 metriä. Seuraavaksi sitten ihmettelenkin, että mihin ihmeeseen kaluste sijoitetaan. Kuulostaa ihan järjettömältä ja sitä se onkin, kun kokonaisneliöitä kuitenkin piisaa ihan riittävästi ja vähän liikaakin. Tilanteeseen toki vaikuttaa sekin, että kouluun oli jätetty paljon kalusteita, joista esim. tässä salissa on päässyt käyttöön asti iso vanha kirjavitriini, opettajan vanha harmooni ja vanha pöytä kouluruokalasta.

Tämä kalusteiden mahtumisen ihmetys alkoi jo hetki sitten mutta jatkui taas eilen, kun tuotiin koululle miehen olutkaappi. Kuva siitä löytyy täältä (kolmas kuva ylhäältä) ja sattuupa tuossa postauksessa olemaan aika kiva setti muitakin kuvia aikaisemmasta kodista, joten uusien lukijoiden kannattaa kurkata mistä tultiin  ja vanhat lukijat taas voivat palata vanhoihin tuttuihin nurkkiin!

Kaappi ei siis mahtunut kumpaankaan niistä paikoista, mihin olin sen mielessäni sijoittanut ja lopulta se päätyi salista seuraavaan huoneeseen, telkkarihuoneeseen. Ja ihan oikea ja toimiva paikka sieltä löytyikin mutta kokeilut eri paikoista saivat aikaan ensimmäisen kalustevalssin, rymsteerauksen, salissa. Vanha harmooni ja keittolan pöytä vaihtoivat paikkaa ja ruokapöytä kääntyi pitkittäin. Tässä sitä jälleen ollaan, täydellistä järjestystä metsästämässä :D Edellisestä postauksesta muuten löytyy samasta kohtaa kuva ennen valssia, jos joku haluaa nähdä myös tuon keittolan pöydän ja vanhan kirjavitriinin :)

Loppuviikosta olisi toivon mukaan luvassa tilannekatsausta studion lattiasta ja vähän kukkajuttuja! Pysykää siis kuulolla!

Loppuviikko kuvina