Kevättä ilmassa

On asioita, jotka eivät ikinä muutu. Yksi niistä on omenapuiden hienous.

Viime vuonna tähän aikaan leikattiin rakkaita ja tutuksi tulleita omenapuita toisaalla itku silmässä ja tänä vuonna aloitetaan homma ihan puhtaalta pöydältä. Tonttimme rajat varmistuivat loppusyksystä ja nyt voidaan miettiä piha-asioita ihan uudelta kantilta, muun muassa laskea omenapuut ja tietysti leikata ne. Niitä on kuusi virallisesti meidän puolella ja kaksi aivan tontin rajalla. Kolme puuta on sellaisessa kunnossa, että niistä voi vielä saada leikattua puun oikeaoppisesti hyvällä suunnitelmalla mutta sanoisin, että kolme muuta on sen suhteen aivan menetettyjä tapauksia, joten annetaan niiden jatkaa omaa villiä polkuaan. Puut eivät vaikuta mitenkään hurjan satoisilta, joten toivotaan, että leikkaaminen auttaa asiaa.

Kevät tekee selvästi tuloaan. Aurinko lämmittää jo ja pihalla on muutamassa kohtaa maa paljaana. Yrttipenkistä pilkistää jo timjamit, salviat sekä rakuunat. En millään malttaisi odottaa, että pääsen kunnolla kuopsuttamaan pihalle ja tekemään uusia suunnitelmia todeksi! Nyt olisikin oikeastaan aika järkevää puuhata ihan urakalla sisällä tehtäviä juttuja sillä, kun pihahommat alkaa, niin tiedän sisähommien jäävän siinä kohtaa jalkoihin.

Saimme raivattua vanhan navetan siistiksi ja kannoin kaikki keramiikkajutut sinne meidän toisesta eteisestä. Tuo eteinen on meidän "julkinen" eteinen ja nyt olisikin hyvä hetki laittaa sitä taas eteen päin kesää ajatellen.

Tietysti myös ihan oikeat työt olisi aiheellista saada hoidettua. Kuvauksia on luvassa paljon keväälle ja alkukesälle ja yhtä pienen pientä asiakasta ajatellen tartuin pitkästä aikaa kutimiin. Tästä tulee myssy vastasyntyneelle <3

Joku ehkä muistaa, kun vuosi sitten haaveilin keittiöpuutarhasta tähän koulun hiekkakentälle. No, viime kesän pihajuttuja oli kuitenkin "kukkivan puutarhan" aloitus ja kesäkeittiön tekeminen. Potager siis jäi muhimaan ja on muhinut jopa siinä määrin, että olen mitannut sopivan alueen, piirtänyt sen pohjan, miettinyt sen materiaalit sekä ymmärtänyt, että se on kokonsa vuoksi toteutettava osissa. Kova aikomus olisi saada se tulevana kesänä alulle, sillä suurempaa sisäremonttia ei ole juuri nyt luvassa. Näillä näkymin ollaan aika kiireisiä muiden asioiden kanssa toukokuun loppuun asti mutta ehkäpä sen jälkeen tämän homman voisi polkaista käyntiin.

Yksi ihan tärkeimmistä asioita olisi kyllä aidan rakentaminen tonttimme ympärille, joten saattaa olla, että pihahommat aloitetaan kuitenkin sillä! Mutta nyt on ainakin omenapuut hoidettu tämän kevään osalta, ensi vuonna jatketaan tästä taas eteen päin.

Monenlaista suunnitelmaa ja puuhaa siis täällä meidän nurkissa ja intoa riittää niin paljon, että parit kahvitkin on tullut jo tuolla pihalla haaveillessa hörpättyä. Selvästi kevättä ilmassa!

Eka vuosi koulussa

Pitkästä aikaa taas blogissa!

Viime viikolla tuli vuosi täyteen siitä, kun saimme avaimet tähän kouluun, nykyiseen kotiimme ja ajattelin tehdä pienen vuosikoosteen mitä täällä on vuodessa ennätetty saada aikaan. Ajattelin keskittyä asioihin jotka liittyvät remontointiin tai muuhun koulun kodiksi taikomiseen.

Kun saimme avaimet kouluumme, tartuimme sorkkarautaan heti ensimmäisenä viikonloppuna. Poistimme lastulevyt niillä vuoratuista huoneista ja poistimme muutamasta huoneesta päällimäiset muovimatot sekä kattojen haltexit. Kohtuullinen sisäilma muuttui saman tien paremmaksi.

Aloitimme pian nykyisen studion lattian avaamisen ja pelkäsimme pommia. Muovin, paksun vanerin ja vesivuotokohdan avaaminen paljasti onneksi tilanteen odotettua paremmaksi, joten jatkettiin ihan toisilla jutuilla.

Keväällä keskityttiin villiintyneen tontin raivaamiseen.

Uudistettiin alunperin leirikoulukäyttöön suunniteltu grillikatos kesäkeittiöksi ja kärrättiin kiviä ihan urakalla.

Kesäkeittiö sai raikasta väriä pintaan ja yrtti- ja daaliapenkin ikkunoiden alle.

Kesällä kaivettiin myös salaojat koulun pohjoispuolelle (kuva seuraavana) ja samalla madallettiin hiekkapihaa niin paljon, että saatiin kaikki ulkoportaat näkyviin ja myös peitetyt alapohjan tuuletusluukut. Samassa yhteydessä pääsimme myös ensimmäistä kertaa näkemään 1920-luvulla laajennetun osan alapohjaan. Alapohjasta löytyi vesivahinko, joka määrittelee meidän seuraavan isomman remonttikohteen  tuonne uudemmalle puolelle. Eteisen yhden käsienpesualtaan putki ei mennytkään kokonaan viemäriin vaan osittain ohi. Onneksi altaat eivät näytä ole olleet suurella käytöllä, sillä ne sijaitsivat kuvaamataitoluokan vieressä.

Kesäkuussa vaihdoimme kouluun lämmitysjärjestelmän. Aikaisemman öljyn rinnalle otettiin käyttöön ilma-vesi-lämpöpumppu. Uusi järjestelmä lämmittää vesikiertoiset patterit ja öljy lämmittää käyttöveden.

Heinäkuun nurkilla palattiin studion lattian kimppuun. Kaikki lankut nostettiin ja kannettiin ulkovarastoon talteen. Rossipohjan hiekka- ja turve-eriste poistettiin ja alta paljastui umpilahot rossipohjan alalaudat.

Keittiötäkin kaunistettiin jossain vaiheessa kantamalla iso määrä kaappeja pois ja tehtiin keittiöstä edes osaksi meidän näköinen kokonaisuus.

Studioon saatiin  korjattua koko rossipohja sekä tehtyä pieniä hirsipaikkauksia. Vanha lattia kannettiin paikoilleen, se putsattiin vanhasta maalista kutterilla ja hiottiin puhtaaksi.

Saatiin pinkopahvit seiniin (jossain vaiheessa siis purettiin myös ne vanhat paneelit ja laitettiin ne säästöön viereistä eteistilaa varten).

Studioon saatiin takaisin lämmitys. Vanhat valurautaiset patterit löytyivät purkutavarakirppikseltä ja ne hiekkapuhallettiin puhtaaksi.

Studion viereisestä eteisestä vedettiin alas väliseinä, jota ei olisi meidän tai museoviraston mukaan pitänyt alunperin rakentaakaan. Rakennuksen isoin ikkuna saatiin jälleen valaisemaan tilaa, miten se suunniteltiin 1898. Studiosta puretut paneelit kiinnitettiin eteisen seinään. Tämä eteinen tosin on edelleen kesken, kuvassa oleva puoli on valmis ja toinen puoli odottaa sopivaa hetkeä sekä muutamia lupa-asioita.

Studio saatiin valmiiksi niin, että siellä voi työskennellä. Tekemättä on edelleen sähköt ja muutamat listat.

Ollaan myös käyty läpi lähes kaikki koulun jäämistöstä ja sitä oli paljon. Kaikkea mahdollista lasipurkeissa olevista käärmeistä aina piirtoheitintelineisiin. Paljon on löytynyt aarteita ja sitäkin enemmän kaikkea muuta. Muun muassa muovitaskut meiltä ei varmaan koskaan tule loppumaan eikä myöskään välineet vanhanaikaiseen monistukseen.

Tänään aloimme tyhjentää toisessa piharakennuksessamme olevaa vanhaa navettaa. Opettajan palkkaan on 1800-luvun lopulla kuulunut monia tänä päivänä omituiselta tuntuvia asioita mm. lehmä ja tietty määrä viljelymaata, joten ilman muuta täällä on myös pieni kahden lehmän navetta. Navetta oli täynnä koulun ja leirikoulujen tavaroita, suksista retkisänkyihin. Tarkastelun alle pääsi myös neljä huussia ja niiden takana/alla olevat tilat, joissa oli monenlaista jätettä aina vanhoista lehdistä, tyhjiin viinipulloihin ja muurahaispesästä huussin reiästä tipahtaneeseen lähes täyteen vessapaperirullaan.

Tästä vanhasta pienestä navetasta olen nyt aivan innoissani, sillä sieltä löytyi paksun turvalasin takaa aivan ihana vanha ikkuna! Vanha ikkuna <3 Navetta tulee saamaan uuden käyttötarkoituksen, jotain aivan huikean siistiä!

Tämän verran sitä ehtii vuodessa saada aikaan 540 neliöisessä talossa, kun projektia on aikalailla joka nurkalla ja on myös ne tavalliset työt ja arki. Mutta aivan huikean hieno vuosi! Seuraava vuosi koululla ei näillä näkymin sisällä ainakaan yhtään lattian avaamista maahan asti, vaan keskitytään enemmän meidän työhön ja yrittämiseen täällä koululla. En malta odottaa <3

Hyvästi jää, ihanat daaliat

Ensimmäiset yöpakkaset ovat saapuneet tänne Lohjansaareen, joten oli aika ottaa viimeiset daaliat talteen ja nostaa niiden juurakot mullasta.

Ostin keväällä ison määrän valkoisia ja tummanpunaisia juurakoita ja lopulta yksi juurakko osoittautui valkoiseksi :) Ehkä ihan hyvä niin, tuskin olisin näin kirjavaan valikoimaan muuten päätynyt.

Koko loppukesän ilahduttaneet daaliat antoivat parastaan viimeiseen asti kukkaloiston kasvaen kasvamistaan aina heinäkuusta tähän päivään. Miten monta kimppua olenkaan niistä kesän aikana poiminut itselle ja ystäville!

Nyt juurakot pääsevät huilaamaan kellariin ja huhtikuun aikoihin upotetaan ne taas multaan esikasvamaan valoisalle ikkunalle.

Nautitaan vielä kerran kesän daalialoistosta, ensi kesänä nähdään taas!

Täällä Lohjansaaressa on ollut tänään aivan mielettömän hieno päivä! Aamu alkoi lämpimänä ja usvaisena. Elokuun aamut ovat parasta just nyt, satoi tai paistoi. Usvan hälvettyä suuntasimme metsään kanttarellien kuvat silmissä ja pikaisen piipahduksen aikana löysimmekin etsimämme. Metsän reunassa asumisessa on se etu, että metsään voi mennä ja tulla juuri siten, kuin haluaa eikä koskaan ole pitkä matka kotiin :) Maksimissaan puolen tunnin metsäilyn jälkeen nautimme eväät kalliolla, jolta koulumme näkyy puiden lomasta. Kuka sitä nyt kotiin asti kulkisi eväät reppuun pakattuna.

Remontti etenee ja kesäkeittiökin nytkähti taas hivenen valmiimmaksi, kun sudin vanhat ikkunapuitteet pellavaöljymaalilla. Daaliat kukkivat, perhosia ja sudenkorentoja liitelee aivan joka paikassa ja ilmassa tuoksuu aavistus syksyä. Elokuu <3