Mustikassa siskon kanssa

Tunti oman isosiskon kanssa metsässä, ihan kahdestaan. Vuotavat saappaat jalassa. Pikkuisen kostuneet villasukat saappaiden sisällä. Pehmeä sammal saappaan alla. Mustikan sini sormissa. Kastepisaroilla kuorrutettu varvikko iholla. Vanha paksu villapaita yllä. Havupuut meidän ja taivaan välillä. Metsän puhdas mutta monivivahteinen tuoksu. Hiljaisuus. Vain rasahtelevat oksat meidän saappaiden alla. Ja jatkuva siskojen puheen pulputus.

Metsän kasvatit. Ihan kahdestaan <3

Torstain tarina

Aloitin aamun pikapyrähdyksellä pihalle, kun kuulin ensimmäiset raskaat sadepisarat peltikatolla. Aamutakissa paljain varpain pihalle syöksyminen kannatti sillä sain yöllä narulla kuivuneet lakanat kuivina sisään. Ja tulihan samalla herättyä :)

Päätettiin tehdä inventaario isosiskon vaatelipastoon, sillä eskarin alkuun on enää pari viikkoa ja pelkäsin, ettei koko kesän mekossaan liihoitellut tyttö enää mahtuisi yksiinkään housuihin. Päästiin siihen vaiheeseen, että sopivat vaatteet olivat kasassa sängyllä ja epäsopivat kasassa lattialla. Sitten bongattiin nojatuolin takaa paita, joka kuuluikin juuri eilen kotiin päin lähteneelle Kuopion pikkuserkulle. Yhdessä tuumin lähdettiinkin sitten postiin.

Onneksi otettiin postireissulle jokaiselle oma sateenvarjo mukaan, sillä meidät yllätti voimakas rankkasade. Pysähdyimme hetkeksi varjoinemme ison puun alle, sillä rattaita on hankala työntää, kun on sateenvarjo toisessa kädessä ja jäde (öhöm, juu heti aamupalan jälkeen) toisessa.

Kun päästiin kotiin, oltiinkin aika lailla yltä päältä märissä vaatteissa. Tytöt vaihtoivat kuivat vaatteet päälle sillä aikaa, kun hain klapeja kakluuniin. Virittelin tulta pitkän tovin, se ei jostain syystä meinannut millään syttyä kunnolla. Viimein takka oli tulilla ja sain märät kengät sen reunalle kuivumaan. Huomasin, että on jo lounasaika ja lykkäsin äkkiä pannukakun uuniin.

Nyt on kaikilla vatsa täynnä. Pienempi nukkuu, isompi huilailee sohvalla ja mä hörpin kuumaa kahvia hiljalleen lasista. Aurinko pilkistelee pilvien lomasta ja sinistä taivastakin näkyy iso kaistale. Kohta jatketaan aamulla kesken jäänyttä vaateinventaariota tai sitten kokeillaan jatkaa mun maalausprojektia. Ja päivälliseksi voisi tehdä jotain kunnollista ruokaa!!!

Kaikessa arkisuudessaan mukava alkupäivä takana. Jatkukoon se yhtä kivana ja leppoisena iltaan asti! Kivaa päivän jatkoa myös teille :)

Pikakuulumiset

Meillä on tiedossa vilkas viikko, kun tänään saadaan tyttöjen pikkuserkut Kuopiosta asti meille parin päivän vierailulle ja jo torstaina saapuu taas pikkusiskon kummitätikin tyttöjen kanssa aikaa viettämään :) Myös pari sisustusprojektia on työn alla pitkästä aikaa! Jos niitäkin vielä tässä viikolla saisi etenemään, niin vannon laittavani blogiinkin kuvia :)

Ja tietysti töitäkin voisi koittaa tässä muun ohella tehdä, edes hitusen. Sain viikonloppuna ihanan perheen kuvattavaksi ja kuvien työstöä olisi edessä. Tässä teillekin yksi kuva maistiaisiksi :)

(klikkaa kuvaa, niin saat sen näkymään skarppina)

Mitäs teillä on viikolla ohjelmassa?

Me kipaistaan nyt nopsaa pikku kävelylle kyläkaupalle niin ehditään takaisin ennen, kuin pikkuserkut saapuvat!

Mukavaa viikkoa teillekin!

Ihana kesä

Olen tässä koko kesän myötäillyt ja hiljaa nyökytellyt jatkuvalle (joka puolelta vyöryvälle) valitukselle "Kun on niin kylmää", "Joka päivä sataa", "Ei vieläkään hellettä" jne ja nyt mun on viimein sanottava tähän jotain. Raja tuli vastaan siinä kohdassa, kun lentokoneessa kuulin yhden aikuisen sanovan "Suomeen ei olla vieläkään luvattu hellettä" ja vieressä oleva lapsi vastasi "Se siitä kesästä". Siis halutaanko me oikeasti opettaa lapsille tällaista negatiivista ajattelua? Joo tiedän, lapsi oli varmaan kuullut jonkun sanovan niin ja vain toisti kuulemansa mutta luulen, että ajan kanssa (tässä jatkuvassa valittamisen ilmapiirissä) lapsen (kuten aikuisenkin) ajattelu muokkautuu tuohon "kaikki on menetetty"-tyyliin.

No mutta, nyt olen puhunut. Meidän kesä on sujunut tosi mukavasti :) Ollaan pukeuduttu mekkoihin (me tytöt siis) ja juostu paljain varpain nurmikolla. Hypitty trampalla ja syöty paljon mansikoita ja jäätelöä. Ripustettu pyykkiä narulle ja potkittu menemään potkulaudalla. Ihana, ihana kesä <3

P.S. Kipitin nopeasti pihalle ottamaan kuvaa, kun pumpulinen pilviverho päästi pehmoistakin pehmeämpää valoa läpi. Paljaat varpaat upposivat samettisen pehmeään nurmeen ja aamukaste kutitteli varpaita :)

Kotipuuhia

Instaseuraajat tietävätkin, että poikettiin pikaisella reissulla Legolandissa. Vitsit, että olikin kiva paikka ja hyvä reissu.

Pikkusisko näyttää, että vähintään näin hauskaa oli :D

Nyt kun ollaan taas päästy kotoilun makuun, niin ehkä sitä hiljalleen pääsisi taas bloginkin kimppuun. Ja töiden!

Paluu reissusta on sujunut leppoisasti, kun saatiin pikkusiskon kummitäti meille kyläilemään. Leikit ovat sujuneet niin kivasti, että kummi lupasi tulla ensi viikolla taas uudestaan <3

Kuvituksena keskiviikkoräpsyjä lounasvalmisteluista ja olkkarihengailusta :)

Kivaa viikon jatkoa teille!

Ja pieni tyttö myös

Pakko laittaa heti perään vielä yksi työn alla oleva kuva tästä pikkuisesta tytöstä, jota pääsin eilen kuvaamaan! Näettekö miten ihanasti hän kurkkii sinne ruudun taakse ;)

Ja jos nyt puhutaan vähän muusta, kuin töistä, niin vitsit, että ihmistä voi laiskottaa! Olen ollut tänään ihan horroksessa koko päivän ja haahuillut vaan ympäriinsä :D Klapien roudaaminenkin oli sellaista, että teki mieli nauraa ääneen. Mun raajat eivät vaan liikkuneet mihinkään eikä aivoilla tuntunut olevan mitään kiirettä ohjata niitä :D Ehkä ihan hyvä tällainen kunnon huilipäivä tähän väliin, sillä viikonlopussa sitten riittääkin menoa!

Mukavaa viikonloppua teillekin, vauhtia tai laiskottelua (tai eihän teitä tietenkään koskaan laiskota ;)), kumpaa vaan on ohjelmassa!

Nuori herra, joka taisi hivenen sulattaa mun sydäntä

Valokuvausblogissa kuvia tästä iloisesta nuoresta herrasta <3

Hyvä päivä

Kyllä hyvä päivä vaan voi koostua niin pienistä arkisista asioista! Heräilin aamulla ihan kaikessa rauhassa kahvini kanssa, kun muu perhe vielä nukkui. Tunti ihan yksin hiljaisessa keittiössä, siinä heräsi ihan eri syistä, kuin muina aamuina :) Kiikutin kamerani Helsinkiin pikaiseen huoltoon ja kyllä taas kelpaa. Niin skarppia, puhdasta ja pehmoista kuvaa. Ai että. Ja jälleen klikkaamalla kuvia, ne näkyvät tarkempina.

Pääsin eroon monesta meille tarpeettomasta tavarasta ja lisää tullaan hakemaan lähipäivinä. Tilaa, tilaa, lisää tilaa!

Mies ajoi tyttöjen kanssa klapeja sisään (tai tytöt auttoivat ja välillä huitelivat pihalla muuten vain) ja mä sain sillä aikaa taas ison kaistaleen nurmikkoa lyhyeksi. Sisälle vasta puuroaikaan ja pienet arkiaskareet tyttöjen kanssa. Miten nuo voivatkin molemmat niin kovin tykätä tiskaamisesta!?

Ja nyt, taas oma hiljainen hetki, kun tytöt lähtivät unipuuhiin. Seuraavaksi viikko sitten otettujen kuvien viimeistelyä ja sen jälkeen...en tiedä...katsotaan, mikä sitten tuntuu kivalta :)

Kukat eivät muuten valitettavasti ole meidän pihalta. Ken tietää mikä tämä on, sen meille kaikille ihastelijoille kertokoon :)

Kaunista viikon jatkoa teille jokaiselle <3

Ovia ja ikkunoita

Käväistiin miehen kanssa eilen Tallinnassa. Oltiin ensimmäistä kertaa koko päivä kahdestaan sitten synnytyksen...ja tuota...siitä alkaa olemaan jo reippaasti aikaa, yli kaksi vuotta!

Kuljettiin epävakaisessa säässä Tallinnan kaduilla ja vaan oltiin. Tiedättekö? Kuljettiin hitaasti ja fiilisteltiin kauniita rakennuksia. 

Huomattiin, että ikkunat ja ovet viehättävät mun esteettistä silmää...ja sinisen sävyt (suuri yllätys, eikö!?) <3

Puhuttiin siitä, kuinka suuria muutoksia tämä kesä on tuonut perheemme hyvinvointiin. En ole pitkään aikaan näistä asioista puhunutkaan mutta pitkäaikaiset lukijat ehkä muistavat, että meillä on ollut suuria haasteita tyttöjen terveyden tasapainon löytymiseksi. Nyt viimein yli kuuden vuoden jälkeen, kaikilla tuntuu olevan hyvä olla ja meillä nukutaan yöt. Kuinka ihanaa onkaan aamulla herätä ja kysyä mieheltä miten yö hänen mielestään meni, kun vastaus ei juuri koskaan ole se liiankin tutuksi tullut "tosi levottomasti".

Istuttiin pitkään kahvilla ja seurattiin ihmisten juoksupyrähdyksiä rankkasateessa. 

Syötiin aivan ihanaa ruokaa. Niin hyvää, että vähän harmitti, ettei yhtenä päivänä oikein pysty syömään (ja nauttimaan) kuin rajallisen määrän ruokaa. 

Maisteltiin paikallisia oluita ja päiviteltiin, miten hyviä ne olivat.

Ja käveltiin jalat kipeiksi.

Todella hyvä päivä monella tapaa <3

Kun kaveri on 1 vuotta

(Klikatkaa kuvaa, niin näette sen skarppina! Tälle bloggerin kuvanlaadulle on pakko saada tehtyä jotain.)

Pakko näyttää teille yksi kuva tältä päivältä :) Voi tätä pientä kaveria, joka on kuitenkin jo niin iso, että rohkeasti lähti kiipeämään pikkuiselle tuolille <3

1-vuotias vuoren (tai tuolin) huipulla. Lisää kuvia luvassa myöhemmin!

Kurjenpolvia ja pihaprojektin raottamista

Mitäs te olette puuhanneet kauniit ja aurinkoiset hellepäivät?

Meillä on parit ikkunoiden kunnostukset työn alla (miehellä) ja kaivon alueen kaunistusprojekti menossa (mulla).

Kaivon alueesta ei taida blogissa ollakaan kuvia, sillä se on aika karu mutta se siis sijaitsee aikalailla keskellä pihaa ja yhdellä sivulla karviaispensas peittää sen mukavasti. Alue on aika vähällä käytöllä vaikka ympärillä on riippumattoja omenapuissa ja leikkimökkikin. Sainkin tuossa alkukesästä idean, jonka avulla toivottavasti saadaan tuostakin pihan alueesta enemmän irti. "Mitä ei voi peittää, sitä pitää korostaa"-tyylillä tuota kaivonaluetta nyt rakentelen :D

Tähän asti projekti on sisältänyt isojen maahan painuneiden kivien kaivamista ylös ja niiden fiksaamista samaan tasoon kaivon juurelle. Seuraavaksi luvassa on alueen tasoittamista (vitsit, kun joskus kaipaan ihan tasaista pihaa!!) ja muutaman pihalaatan asettelua. Ja kukkapenkkejäkin tässä vielä pääsee kaivamaan ;) Jes, se on parasta.

(Tässä kuvassa muuten sattuu tuo kaivon alue näkymään! Se on tuo neliskanttinen tumma möhkäle kuvan yläreunassa.)

Toiveena olisi siis saada tuo vähän tylsemmän näköinen kohta kauniimmaksi, enemmän käyttöä alueelle, lisää kukkapenkkejä (!!!!!) ja niiden kautta kivempaa rytmiä pihaan sekä nurmialuetta pienemmäksi. Saa nähdä kuinka mun visiot ja tavoitteet toteutuvat!

Kurjenpolvet eivät muuten liity juttuun millään tavalla. Paitsi, että ne kukkivat nyt ja ovat aika holtittomia :)

Luonnonvalossa

Osallistuin eilen mielettömän opettavaiseen valokuvauskurssiin, jossa tarkoituksena oli paneutua muotokuvaukseen luonnonvalossa.

Lisää juttua aiheesta valokuvausblogissa, käykäähän lukemassa :)

Kurssin vetäjä: Luiza Lehtinen
Malli: Elina
Muah: Jannica Stelander