Pää pyörällä

Olen vähän hämmentynyt, menikö se joulu tosiaan jo!? Meidän pienempi tyttö sairastui aaton vastaisena yönä ja joulu on vierähtänyt pääasiassa pikkuisen potilaan vierellä sohvalla tai vuoteella. Tyttö on kyllä erinomaisen tehokas sairastaja, kun näin lomalla sairastaa ihan ajan kanssa, niin ei tarvitse sitten olla hoidosta pois. Ja varsinainen konkari jouluna sairastelulle, ikää on neljä vuotta ja tämä on kolmas joulu peräkkäin, kun hän sairastaa. Tällä kertaa saatiin vierailulle vanha kunnon vesirokko ja onneksi viimein alkaa tyttö olla jo oma iloinen itsensä.

Jouluna on siis toden totta levätty ja huilattu. Sen verran tylsistyin välillä, että pyöräytin makuuhuoneeseen uuden järjestyksen. Se on ihana tai siis se näyttää ihanalta! Nukkuminen sen sijaan on ollut aika haasteellista, vieläkin tuntuu, että pää osoittaa maatessa väärään suuntaan...kauankohan tuohon kestää tottua, vai kääntäisikö sitä vuoteen ihan suosiolla takaisin paikoilleen? Tällaisia ongelmia herkkä ihminen kehittelee, kun päivät huilaa ja yöt valvoo kutisevan ja itkevän lapsen kanssa. Ehkä siis odotan laadukkaampaa unta ja mietin sitten vuoteen kääntämistä, jos pää vielä menee pyörälle :D  

Sen verran alkaa jo tytön vointi parantua, että eilen päästiin happihyppelylle ja laitettiin multaan iso kasa tulppaaneita, narsisseja ja laukkoja. Enpä muista milloinkaan ennen istuttaneeni sipuleita joulun välipäivinä. Eikä tarvinnut kaivaa sipuleita pitkälti lumen alle, nimittäin meillä ei ole lunta lainkaan, vain ohut jäätynyt multakerros muhevan mullan yllä. Nyt vain odotellaan kevään saapumista (tai sitä lunta) ja toivon mukaan saamme ihastella kauniita kukkia heti keväällä!

Mieli alkaa jotenkin automaattisesti hiipiä uuteen vuoteen ja uuteen, joulun jälkeiseen aikaan. Tekisi mieli heittää jo kuusi pihalle ja tehdä kotiin kunnon raikastuskuuri. Ehkä maltan mieleni vielä hetken, sillä pienempi tyttö on sitä mieltä, että kuusi pysyy salissa aina seuraavaan  jouluun asti :D Saa nähdä kumpi taipuu, tyttö vai minä ;)

Oikein kaunista viikonloppua teille kaikille ja säkenöivää uutta vuotta! Kuullaan viimeistään ensi vuoden puolella :)

Joulu nyt (ja vuosi sitten)

Vuosi sitten elimme jännittäviä hetkiä, kun odotimme, pääsisimmekö jouluksi uuteen kotiin. Tai saisimmeko mahdollisuuden edes tuoda kyntteliköt ikkunoille tai pienen kuusen saliin. Silloin piti malttaa vielä ja ajatella sen ajan tulevan myöhemmin, sillä saimme vasta tammikuun lopussa tänne kouluun avaimet.

Nyt sitten jännitetäänkin sitä, että miltä ensimmäinen joulu täällä tuntuu! Viimeiset työrutistukset on saatettu kunnialla loppuun ja meillä tytöillä alkoi kauan odotettu joululoma. Kuusi on jo vajaa viikko sitten kannettu sisään ja hidastelu ja nauttiminen on jo aloitettu. Meillä on edessä kiireetön joulu, rauhoittumista rankan syksyn jälkeen ja aikaa toisillemme.

Toivotan teille kaikille kaunista ja rauhaisaa joulun aikaa <3 Pysähtykää, hidastakaa, nauttikaa ja antakaa onnellisten hetkien tulla <3

Magneetti

Voihan maanantai mitä menoa tämä elämä parhaillaan on. Päivät todellakin täyttyvät töistä ja muusta puuhastelusta. Projektia toisen perään eikä ainakaan tarvitse miettiä mitä sitä näillä kaikilla vuorokauden tunneilla oikein tekisi.

Otin pienemmän tytön kanssa pienen irtioton kotoa viikonloppuna ja piipahdettiin mamman ja pappan luona nollaamassa arjen pyöritystä ja jätin jopa kameran ja läppärin kotiin aikeissa todellakin relata. Ja mitä vielä, tulin kotiin uuden projektin kanssa, tai oikeastaan kahden, jos tarkkoja ollaan. Tuli ihan mieleen, jos minussa on joku projektimagneetti...vai onko se vaan tällaisen herkästi innostuvan ihmisen "kirous", että projektia pukkaa.

Onneksi projektit myös valmistuvat yleensä, yksi kerrallaan. Tänään sain yhden projektin valmiiksi ja nyt olisi aika taas laittaa kaikki liikenevä aika studion remontin jatkamiseen. Lattiaa laitetaan parhaillaan paikoilleen ja ensi kuun puolen välin paikkeilla lattia hiotaan ja suopakuurataan. Sen jälkeen olisi luvassa pinkopahvitusta ja siihen on itse asiassa suunnitteilla kurssi näissä meidän tiloissa! Eräs todella taitava ja vanhoja työtapoja tunteva henkilö olisi tulossa kouluttajaksi! Olisikohan jopa jollakin teillä lukijoilla tarvetta ja intoa osallistua pinkopahvituksen saloihin!?

Pikku hiljaa, pikku hiljaa. Niin se vaan etenee tämäkin projekti ja toivon todella, että se tulisi päätökseen vaikka lokakuun aikana. Katsotaan, katsotaan.

En tiedä voiko sopivan maton metsästystä sanoa projektiksi mutta siltä se todellakin tuntuu! Saliin nimittäin tarvittaisiin ehdottomasti iso matto. 3x4 metriä olisi jo suht ok kokoinen mutta isompikin kävisi. Tori.fi on kovassa syynissä ja hakusessa on kuvassa olevan kaltainen matto eikä haittaisi, jos se olisi punainen.

Sellaista projektisettiä tällä kertaa, kaikki onneksi mieluista tekemistä <3

Nyt selvitän muutaman eri projekteihin liittyvän seikan kera vihreän teen ja sitten unten maille, jotta huomennakin jaksaa taas. Energistä viikkoa teillekin!

Kesäkuulumisia

Päivät ja viikot menevät hurjaa vauhtia. Uskomatonta, että ollaan pian jo heinäkuun puolessa välissä! Meillä on täällä monta projektia käynnissä, joten puuhaa riittää eikä ainakaan aika käy pitkäksi. 

Pihalla viimeistellään kesäkeittiötä ja aloitellaan kukkivaa puutarhaa. Koulun eteläseinustan aluetta, johon olen siis suunnitellut kukkivaa puutarhaa, ei ollut tarkoitus aloittaa vielä tänä kesänä mutta yksi asia johti toiseen ja homma oli laitettava alkuun jo nyt. Meillä nimittäin kaivettiin koulun pohjoispuolelta kivijalkaa näkyviin ja samalla asennettiin salaojat. Vuosikymmenien saatossa pihalle on tuotu uutta hiekkaa varmaan aika monta kertaa ja hiekkaa oli lopulta kertynyt niin paljon, että kissanluukutkin olivat osaksi peitossa. Maata kaivettiin noin 40cm, jolla saatiin kissanluukut kunnolla auki ja löydettiin myös toinen luukku alapohjaan. Ja tämä liittyy kukkivaan puutarhaan sillä tavoin, että pohjoispuolen pitkä rivi kuunliljoja oli siirrettävä kaivurin tieltä toisaalle.

Kuunliljat päätyivät kahteen rykelmään (tuolia edempänä ja taaempana) ja kuinka ollakaan, muutama ritarinkannus tarttui saaren kesätorilta mukaan ja nyt nekin ovat paikoillaan. Pikku hiljaa alan siirtämään myös vanhan kodin puutarhasta tuotuja taimia kukkivaan puutarhaan, nyt ne ovat vielä valeistutuksessa. Pihalle ilmestyi myös syreeniaita pihamme laidalle, kun vanhan kodin naapuri tarjosi polvenkorkuisia taimia.

Myös sisällä tapahtuu, sillä studion lankkulattia on nyt nostettu ylös ja kiikutettu verstaalle. Kiitos miehen sukulaisille, jotka olivat vauhdittamassa hommaa! Huomenna paikalle saapuu imuriauto, joka imee rossipohjan eristeen (hiekkaa ja sammalta) pois ja pääsemme tutkailemaan rossipohjan alalaudoituksen kuntoa. Päädyimme imuriautoon sen vuoksi, että haluamme saada homman rivakasti etenemään. Studio on 50 neliön suuruinen ja 50 cm syvällä rossipohjalla eristeen määrä on laskujeni mukaan 25 kuutiota, joten lapiolla ja jätesäkeillä saataisiin eristeen poistoon menemään varmasti koko syksy.

Pikku hiljaa pitäisi myös miettiä mitä lattialankuille tehdään. Ne ovat noin 120 vuotta vanhat ja ne on tarkoitus latoa takaisin samaan järjestykseen missä ovat tähänkin asti olleet. Niihin vaan pitäisi jollain konstilla saada höylättyä uusi pinta. Pelkkä maalinpoisto ja hionta ei valitettavasti riitä sillä lankun päällä ollut vaneri oli ruuvattu niin tiukkaan lankkuihin, että lattia kärsi vanerin irrotuksesta, vaikka varoen pyrimmekin työskentelemään. Klommot ja kolhut eivät tietysti haittaa mitään mutta nuo ruuvit vetivät lankkuihin osittain syviäkin koloja, joista irtoaa varmasti tuhat ja yksi tikkua. Lankut ovat onneksi paksua tavaraa, joten niissä on kevyesti varaa höylätä vaikka senttejä pinnasta pois. Nyt vaan pitäisi keksiä miten sen saisi järkevästi tehtyä.

Ja tosiaan, kuten kuvasta näkyy, 60-luvulla asennetun ensopahvin alta löytyi upea alkuperäinen tapetti! Katonrajassa, neljän metrin korkeudessä se on vielä ihan priimaa, eihän se siellä ole päässyt kulumaankaan. Käsittämättömän kaunista sinisenkultaista tapettia on aikanaan ollut siis veistosalin seinässä <3

Pihalta on löytynyt monta uutta kasvia. Karjalanruusu tai koiranruusu paljastui tuomen uumenista. Myös joku koristesalvia ja pinkki matala kurjenpolvi on bongattu, samoin kultahelokki ja tulikukka.

Piipahdettiin myös nopeasti vanhassa kodissamme <3 Siellä asuu nyt uusi, aivan ihana iso perhe <3 Olipa ihana nähdä valmiita vanhoja pintoja, niitä kun ei täällä koululla juurikaan ole näkyvissä. Tai valmiita on kyllä mutta ne on niitä uusia pintoja, joita ei olla vielä purettu ja vanhojakin on mutta ne on niitä kunnostamattomia vielä :D Mutta kyllä meilläkin vielä joskus on jossain valmista vanhaa pintaa, studion myötä toivon mukaan jo talveen mennessä.

Tuntui kyllä aivan mahtavalta käydä vanhassa kodissa, vaikka ei siitä luopumisesta ole kuin 1,5 kuukautta aikaa. Siellä ne upeat ikkunat ja lattiat edelleen olivat ja jasmike kukki pihalla <3 

Felixillä oli sunnuntaina siivouspäivä ja homma jatkui tänään rymsteerauksen merkeissä.

Sali pyörähti kokonaan ympäri, paikoilleen jäivät vain Etti-muorin vanha ruskea kaappi sekä koulun vanha harmooni. Saatiin jopa kattoon valaisin paikoilleen. Kolminkertainen hurraa sille! Nyt vähän mietin, että saadaanko oikeasti paikattua noita 60-luvun pinkopahveja, kuten olimme suunnitelleet, vai vedänkö ne suosiolla hirrelle ja laitetaan sitten uudet pinkopahvit, kun sen aika on. Tässä kuvassa näkyvä seinäpinta on todella hyvässä kunnossa muihin verrattuna mutta siinäkin on kaksi pinkopahvia tapetteineen päällekäin. Meillä on siis sellainen ajatus, että hyvää vanhaa ei tarvitse uusia vaan säästetään kaikki käyttökelpoinen materiaali omilla paikoillaan. No, pitää miettiä, tänään en hommaan ainakaan enää ryhdy!

Summa summarum, on ollut puuhaa.

Hyvää juhannusta

Olen aivan sekoamispisteessä ihanien juhannusruusujen kanssa! Kuljen pihalla niiden ohitse monta kertaa päivässä, napsin oksia maljakkoon ja jatkan ihastelua sisällä.

Juhannusruusua on pihallamme monessa kohtaa ja ensimmäinen pensas on avannut kukkiaan jo viikon päivät. Pikku hiljaa myös varjoissa olevat pensaat alkavat saada nuppuja auki ja ihana kukinta jatkuu ja jatkuu.

Me vietämme juhannusta ensimmäistä kertaa täällä saaressa, omassa kodissa. Luvassa on ainakin ruusujen tuoksuttelua <3

Näiden viikon varrella kertyneiden ruusuisten kuvien myötä toivotan teillekin kaunista juhannusta!

Fiiliksen mukaan

Kuten edellisessä postauksessa kirjoitin, päätin ottaa eilisen työpäivän vähän rennommin, vaikka loman alku lähenee ja tiettyjä juttuja olisi saatettava loppuun ennen sitä. Eilen ei ollut kuvauksia lainkaan ja tein muutaman helpon duunijutun kuntoon. En saanut eiliselle koululaiselle kaveria, joten päätin ottaa hiukan rennommin jo senkin vuoksi, että töiden tekeminen olisi 8-vuotiaan kanssa joka tapauksessa vähän hitaampaa. Olin siis alunperin suunnitellut vieväni tytön kahdeksi ensimmäiseksi lomaviikoksi kesäkerhoon työpäivieni varmistamiseksi mutta kesäkerhoa ei järjestetykään vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Mummu on onneksi ollut apuna ja monena päivänä olen saanut tytölle kaverin kylään tänne saareen samalla, kun olen kuskannut pienempää tyttöä hoitoon. Kaverin kanssa onkin sujunut hyvin ja olen saanut tehtyä hommia yllättävän rauhassa. Mutta tosiaan eilen ei kaveria ollut ja omakin fiilis oli jotenkin väsähtänyt niin päätin ottaa vähän rennommin.

Piipahdettiin tytön kanssa kierrätyskeskuksessa ja innostuin myöhemmin vähän kaunistamaan kotiakin. Aika pienestä oli jälleen kiinni se, että sain inspiraatiota ja intoa ja ennen kaikkea virtaa. Rennompi päivä ja lupa olla tekemättä juuri mitään tavoitteellista ja järkevää osoittautuivat jälleen takuuvarmoiksi energian palauttajiksi.

Sen lisäksi, että hain ojasta kukkia, lipsahti homma vähän myös rymsteerauksen puolelle. Kiikutin saliin Etti-muorin vanhan ruskean kaapin luokkahuoneesta, joka parhaillaan toimittaa lähinnä varaston virkaa muuttokuorman ansiosta. Yksi kaluste löysi jälleen paikkansa ja toinen siirtyi toiseen kohtaan ja kolmas myös. Kyllä te tiedätte miten se menee.

Eilisen rentoilun ja sen kautta tulleen energiapiikin jälkeen työtkin taas maistuivat tänään ja sain ison läjän juttuja eteen päin. Huomenna on toiseksi viimeiset kuvaukset ennen loman alkua, tosin editoitavaa riittää ensi viikolle vaikka millä mitalla mutta kyllä se loma sieltä jostain kulman takaa jo vähän meinaa kurkkia.

Ja jälleen kerran tuli todistettua se, että itseään ja omaa fiilistään/jaksamistaan kannattaa kuunnella ja tarttua siihen, mitä keho ja mieli tarvitsee.

Hyvää oloa teidänkin viikonloppuunne <3

Olin hiljaa

Tein sen mitä eilen illalla suunnittelin, olin hiljaa koko työpäivän ajan. En kuunnellut autossa radiota, kun ajoin kotiin tyttöjä kuskaamasta enkä soittanut siskolle, vaikka mieli tekikin. En tainnut puhua edes kissoille. Olen ollut ihan hiljaa. Olen kyllä kuunnellut puhumisen sijaan. Olen kuunnellut metsän ääniä, pyykkikonetta, näppäimistön naputusta ja mutteripannun puhinaa. Hiljaa oleminen antaa tilaa muille äänille, muille aisteille ja myös itsensä kuuntelemiselle. Mikä sen tärkeämpää, kuin kuunnella miltä itsestä tuntuu.

Kuvissa aamun kauneutta meidän makkarissa.