Eka vuosi koulussa

Pitkästä aikaa taas blogissa!

Viime viikolla tuli vuosi täyteen siitä, kun saimme avaimet tähän kouluun, nykyiseen kotiimme ja ajattelin tehdä pienen vuosikoosteen mitä täällä on vuodessa ennätetty saada aikaan. Ajattelin keskittyä asioihin jotka liittyvät remontointiin tai muuhun koulun kodiksi taikomiseen.

Kun saimme avaimet kouluumme, tartuimme sorkkarautaan heti ensimmäisenä viikonloppuna. Poistimme lastulevyt niillä vuoratuista huoneista ja poistimme muutamasta huoneesta päällimäiset muovimatot sekä kattojen haltexit. Kohtuullinen sisäilma muuttui saman tien paremmaksi.

Aloitimme pian nykyisen studion lattian avaamisen ja pelkäsimme pommia. Muovin, paksun vanerin ja vesivuotokohdan avaaminen paljasti onneksi tilanteen odotettua paremmaksi, joten jatkettiin ihan toisilla jutuilla.

Keväällä keskityttiin villiintyneen tontin raivaamiseen.

Uudistettiin alunperin leirikoulukäyttöön suunniteltu grillikatos kesäkeittiöksi ja kärrättiin kiviä ihan urakalla.

Kesäkeittiö sai raikasta väriä pintaan ja yrtti- ja daaliapenkin ikkunoiden alle.

Kesällä kaivettiin myös salaojat koulun pohjoispuolelle (kuva seuraavana) ja samalla madallettiin hiekkapihaa niin paljon, että saatiin kaikki ulkoportaat näkyviin ja myös peitetyt alapohjan tuuletusluukut. Samassa yhteydessä pääsimme myös ensimmäistä kertaa näkemään 1920-luvulla laajennetun osan alapohjaan. Alapohjasta löytyi vesivahinko, joka määrittelee meidän seuraavan isomman remonttikohteen  tuonne uudemmalle puolelle. Eteisen yhden käsienpesualtaan putki ei mennytkään kokonaan viemäriin vaan osittain ohi. Onneksi altaat eivät näytä ole olleet suurella käytöllä, sillä ne sijaitsivat kuvaamataitoluokan vieressä.

Kesäkuussa vaihdoimme kouluun lämmitysjärjestelmän. Aikaisemman öljyn rinnalle otettiin käyttöön ilma-vesi-lämpöpumppu. Uusi järjestelmä lämmittää vesikiertoiset patterit ja öljy lämmittää käyttöveden.

Heinäkuun nurkilla palattiin studion lattian kimppuun. Kaikki lankut nostettiin ja kannettiin ulkovarastoon talteen. Rossipohjan hiekka- ja turve-eriste poistettiin ja alta paljastui umpilahot rossipohjan alalaudat.

Keittiötäkin kaunistettiin jossain vaiheessa kantamalla iso määrä kaappeja pois ja tehtiin keittiöstä edes osaksi meidän näköinen kokonaisuus.

Studioon saatiin  korjattua koko rossipohja sekä tehtyä pieniä hirsipaikkauksia. Vanha lattia kannettiin paikoilleen, se putsattiin vanhasta maalista kutterilla ja hiottiin puhtaaksi.

Saatiin pinkopahvit seiniin (jossain vaiheessa siis purettiin myös ne vanhat paneelit ja laitettiin ne säästöön viereistä eteistilaa varten).

Studioon saatiin takaisin lämmitys. Vanhat valurautaiset patterit löytyivät purkutavarakirppikseltä ja ne hiekkapuhallettiin puhtaaksi.

Studion viereisestä eteisestä vedettiin alas väliseinä, jota ei olisi meidän tai museoviraston mukaan pitänyt alunperin rakentaakaan. Rakennuksen isoin ikkuna saatiin jälleen valaisemaan tilaa, miten se suunniteltiin 1898. Studiosta puretut paneelit kiinnitettiin eteisen seinään. Tämä eteinen tosin on edelleen kesken, kuvassa oleva puoli on valmis ja toinen puoli odottaa sopivaa hetkeä sekä muutamia lupa-asioita.

Studio saatiin valmiiksi niin, että siellä voi työskennellä. Tekemättä on edelleen sähköt ja muutamat listat.

Ollaan myös käyty läpi lähes kaikki koulun jäämistöstä ja sitä oli paljon. Kaikkea mahdollista lasipurkeissa olevista käärmeistä aina piirtoheitintelineisiin. Paljon on löytynyt aarteita ja sitäkin enemmän kaikkea muuta. Muun muassa muovitaskut meiltä ei varmaan koskaan tule loppumaan eikä myöskään välineet vanhanaikaiseen monistukseen.

Tänään aloimme tyhjentää toisessa piharakennuksessamme olevaa vanhaa navettaa. Opettajan palkkaan on 1800-luvun lopulla kuulunut monia tänä päivänä omituiselta tuntuvia asioita mm. lehmä ja tietty määrä viljelymaata, joten ilman muuta täällä on myös pieni kahden lehmän navetta. Navetta oli täynnä koulun ja leirikoulujen tavaroita, suksista retkisänkyihin. Tarkastelun alle pääsi myös neljä huussia ja niiden takana/alla olevat tilat, joissa oli monenlaista jätettä aina vanhoista lehdistä, tyhjiin viinipulloihin ja muurahaispesästä huussin reiästä tipahtaneeseen lähes täyteen vessapaperirullaan.

Tästä vanhasta pienestä navetasta olen nyt aivan innoissani, sillä sieltä löytyi paksun turvalasin takaa aivan ihana vanha ikkuna! Vanha ikkuna <3 Navetta tulee saamaan uuden käyttötarkoituksen, jotain aivan huikean siistiä!

Tämän verran sitä ehtii vuodessa saada aikaan 540 neliöisessä talossa, kun projektia on aikalailla joka nurkalla ja on myös ne tavalliset työt ja arki. Mutta aivan huikean hieno vuosi! Seuraava vuosi koululla ei näillä näkymin sisällä ainakaan yhtään lattian avaamista maahan asti, vaan keskitytään enemmän meidän työhön ja yrittämiseen täällä koululla. En malta odottaa <3

Melkein surettaa isännän puolesta

Blogia pitkään seuranneet ja te, jotka oikeasti tunnette minut, tiedätte seuraavan seikan. Kun meillä käydään läpi isoja tai rankkoja asioita, tarvitsen jonkun projektin. Hallittu järjestyksessä (tai joskus vähemmän järjestyksessä) tekeminen auttaa minua saamaan myös asiat pääni sisällä järjestykseen.

Isäntä on eilisen päivän siivonnut verstasta, jotta sopisi sinne paremmin kunnostamaan ikkunoita sateisen sään sattuessa kohdalle.

Verstaaseen tuli sen verran tilaa, että iskin silmäni verstaan nurkassa olevaan maalipurkki- ja tärpättipullohyllyyn. Taas koki verstas suuren menetyksen, kun omin tämän kaapin itselleni projektiksi. Melkein surettaa isännän puolesta, mutta vain melkein ;)

Tästä tulee työtaso ja toki myös säilytyskaluste keittiöön! Onhan siinä iso leikkuulauta ja ihanat pienet laatikot...kaapin ovet tosin ovat kadonneet matkan varrella, mutta kuka sellaisia tarvitsee! Tuntuu hyvältä laittaa kuntoon jotakin sellaista, joka on suurella todennäköisyydellä keittiössämme joskus ollut ja kantaa se sisään entistä ehompana. Tämä kyllä vaatii vähän sitä laittoa ensin :)

Iskin silmäni myös noihin pöydän jalkoihin. Vannon kautta kiven ja kannon, että heti kunhan vain keksin mihin ne laitan, teen isännälle verstaan pöytää tukemaan jonkun ihan muun rakennelman!

Kunhan tuo meidän neiti käy nukkumaan, taidan lähteä hiontapuuhiin verstaan terassille ja sen jälkeen ehkä otan laventelikylvyn varpaille. Kyllä tää tästä taas lähtee :)

Ainiin, kävin tänään aivan huippukivassa kesäkaupassa! Onneksi oli kamera mukana, kuvia luvassa piakkoin. Kivaa viikonloppua!

Meillä on satanut paljon...

...ja Fannihan sai uuden mekon. Matleena on yksi mun lempimekoista Mekkotehdas kirjassa, vaikka en sellaista vielä ommellut olekaan. Tein Fannille Mini-Matleenan ja kyllä nyt on neidit tyytyväisiä :) Sininen ruusukangas on äitini kangasvarastosta ja yläosan kangas on siitä muutama päivä sitten ostetusta kirppismekosta. Napit omasta (aivan liian pienestä) nappivarastosta :)

Mekon lisäksi ompelin muutaman tyynyn. Innoituksena oli tällä kertaa Amy Butlerin täydellinen sininen kangas, jota satuin löytämään läheisestä sisustusliikkeestä! Molemmissa pitkulaisissa tyynyissä on toinen puoli Amyn kangasta ja toinen puoli jotain muuta kivaa kangasta. Pyöreään tyynyynkin riitti vielä pari kiilaa Amyn kangasta, kirppismekkokangasta ja kahta muuta Eurokankaan alelaarista ostettua kangasta.

Kuinka paljon yhteen huusholliin mahtuu tyynyjä? En tiedä, mutta pitäiskö kokeilla ;) Verhoilun alla oleva nojatuoli ei muuten edisty mihinkään suuntaan, kun en tiedä millaista kangasta siihen laittaisin! Saattaapi jäädä tuon vanhan pitsilakanan alle pitkäksikin aikaa.

Jos on Amyn kangas täydellinen, niin on tämä minun ompeluhuoneenikin! Ai että tässä ikkunan edessä valoisassa on kiva ommella. Pöydälle mahtuu helposti kaksikin konetta rinnakkain ja bonuksena ehdottomasti se, että karanneet nuppineulat liukuvat vanhan peilioven uriin eikä lattialle saakka. Sain vielä työtuolinikin raahattua alakertaan, niin on hyvä ja ergonominen työasentokin ;)

Kivaa viikonjatkoa kaikille ja nyt voi Aamua omenatarhassa seurata myös Facebookissa, eli sielläkin saa käydä tykkäämässä (sikälimikäli osasin kaiken sinne oikein laittaa;)) :)

Nyt on Tampereella poikettu ja kotiin palattu. Kiva oli nähdä siskon perhettä ja sen enempää en taida reissusta kertoakaan, koska haluan pitää blogin edelleen hyvän mielen blogina ja jakaa POSITIIVISIA ajatuksia arjesta. Kun sensuroin enemmän ja vähemmän heikosti menneet asiat reissusta, niin muuta kerrottavaa ei juuri jää. Valaistakoon asiaa nyt kuitenkin sen verran, että matka alkoi neidin kitistessä autossa reilu pari tunti, ajoimme loppumatkasta harhaan, neiti ei saanut nukuttua päikkäreitä ja loput te arvaattekin. Kertokaa se vielä sadalla, niin ollaan samoilla fiiliksillä! No...huomenna ehkä jo jaksan nauraa reissullemme ;) Mutta palattakoon vielä siihen, että siskon perhettä oli kiva nähdä <3

Reissu tehtiin uudessa mekossa, jonka löysimme neidin kanssa viime viikolla, kun poikettiin alennusmyynneissä. Tämä mekko nyt ei ollut alessa mutta se lienee sivuseikka :)

Reissun aikana kotiin oli tullut vähän lisää pohdittavaa, nimittäin tapettinäytteitä Cole & Sonilta.

Isot palat ovat siis sieltä ja pienemmät suirut Tapettitehdas Pihlgren ja Ritolalta.

Osassa uusista näytteistä on osaksi kiiltävä pinta, mikä ei ehkä ole meidän juttu.

Tapeteista kun tekee 180 asteen käännöksen, törmää arkirealismiin. Reissukassit on vielä purkamatta ja neidin uudet leikit jo alkaneet.

Aurinkoista tiistai-iltaa kaikille :)

Kuume nousee ja oireet pahenee...

...sekopäisyys lisääntyy! Tilasin Tapettitehdas Pihlgren ja Ritolalta neljää eri tapettia mallattavaksi seiniin, enkä usko niiden vähentävän mun voimakkaita tapetointioireita.

Ompeluhuoneen ja olohuoneen seinät olisi ihana tapetoida! Makuuhuoneetkin joo, mutta tuolla vintillä on vinokatto ja osa seinistä aika matalia, enkä oikein tiedä laittaako tapettia kaikkiin seiniin, vai vain korkeisiin?!

Ylhäältä ensimmäinen on pikku-neidin suosikki, toinen on mun ja kolmas isännän suosikki. Roikkukoot tuossa nyt hetken katseltavana, tämä vaatinee syvällistä pohdintaa ja harkintaa ;) Ja sitten on ehkä syytä vielä punnita ne vanhassa talossa tapetoimisen haasteet, kun ei meillä ole kokemusta edes suorien seinien tapetoinnista!

Tänään on muuten eka lomapäivä ja piipahdettiin neidin kanssa aamutuimaan torille ja kaupungille. Nyt on neiti unilla. Ihme ja kumma, että nukahti, sillä mummun ja Suvi-tädin pitäisi olla pian tulossa ja myöhemmin iltapäivällä neidin hoitokaverin :) 


Taidanpa juoda vielä kupillisen kahvia ja tuijottaa seinää ;)

Sekopää

Pitänee heti alkuun avata tuo otsikko: puhun siis itsestäni! Eikö ihmisen ole pakko olla vähintäänkin sekopää, kun edes ajatuksissaan tapetoi 90-vuotiaan talon vinoja seiniä? Talon, johon ei ole vatupassilla asiaa. Talon, jonka seinät, katto, lattiat, paneelit, oven- ja ikkunankarmit, KAIKKI ovat keskenään vinossa. Voiko vanhan talon tapetoinnista selvitä täysjärkisenä? En tiedä, kun en ole kokeillut mutta kovin haluaisin sen selvittää...siis pysyykö sitä moisessa hommassa täysjärkisenä ;)

Osassa seiniä on tapetit, jotka on maalattu päälle. Keittiö on ainut, jossa vanha tapettipinta on jätetty esiin. Mikähän tänne sopisi? Haluaisin sinisen ja vihreän syvyjä. Muitakin herkullisia värejä pilkahduksina ja ehkä kukkiakin.

Näihin kuviin ja ajatuksiin...

Mietteliästä keskiviikkoa!

Kaapissa

Kuvia kaappiprojektista. 

Pari viikkoa sitten näytin teille "ennen"-kuvan kaapista. Kuva löytyy täältä.

Meillä on keittiössä muutaman päivän astiat avohyllyillä. Toimii meillä hyvin. Kaikki käden ulottuvilla.

Kaapissakin säilytetään astioita. Rapsutin kaapin vanhasta maalista ja maalasin uudestaan. Osa vanhasta täyspuisesta takalevystä oli säpäleinä, joten sen korvasin nyt ohuella levyllä, joka on peräisin puretusta vaatehuoneesta. Tapetoin levyn ja nyt täytyy sanoa, että olen niin mahdottoman ylpeä itsestäni...keitin nimittäin liisterin itse, kun ei sellaista valmiina nurkissa pyörinyt! 

Noin vuoden kuluttua, keittiöremontin myötä kaapista tulee tiskikaappi! Silloin varmaan asennan vielä tapetin ja kaapin väliin jonkun pleksin.

Ja voin vannoa, että tähän taloon ei ainuttakaan lastulevyhässäkkää enää sisään kanneta, ei edes keittiökaappien muodossa!

Nyt kaappi palvelee astiakaappina, joka lepää vanhan lipaston harteilla. Väriksi suunnittelin sellaista, josta ei oikein saisi tolkkua...onko harmaa, sininen vai vihreä. Mutta on tämä aika selkeästi vihreä. Tällä kertaa värisilmä petti ;)

Tällainen projekti tällä kertaa...ja poiki tämä toisenkin, joka on vielä kesken. Nimittäin neiti leikki niillä poneillaan kerrostaloa kaapin hyllyillä ja nyt, kun kerrostalo onkin täynnä astioita, niin neiti pyysi omaa kaappia. Verstaalle mars ja sieltähän sopiva löytyi. Senkin takaseinä pitää kuulemma tapetoida ;)

Mukavaa viikon jatkoa kaikille ja tervetuloa uusille lukijoille!