Kahvilla...

...työhuoneen lattialla :)

Valo

<3

Tässä tärkeimmät :)

Päivän hommia

Viikot tuntuu menevän just nyt ihan hurjaa vauhtia! Kevät on tähän mennessä ollut töiden suhteen kiireinen ja loppukevättä kohti tahti vaan kiristyy entisestään. Eihän sitä meinaa edes blogia ehtiä päivittämään, varsinkaan muuhun kuin työhön liittyvällä sisällöllä, jota on luvassa tälläkin kertaa...

Aamupäivällä editoin vastasyntyneen kuvia ja iltapäivästä tapasin yhden uuden ja kiinnostavan ihmisen. Samalla tuli mietittyä myös suunnitteilla olevaa minikuvaussettiä lakkiaisviikonloppuun sekä mahdollisia oman kodin ulkopuoliseen työhuoneeseen liittyviä asioita.

Huomenna olisi tapaaminen Helsingissä, jälleen uuden ja varmasti kiinnostavan ihmisen kanssa ja ajatuksena olisi myös saada nämä vastasyntyneen kuvat valmiiksi asti. Ja vappukin on kuulemma tulossa! Tiedän sen siitä, että ompelin tänään eskarilaisen harmaisiin housuihin pitkän hännän kiinni ja hiuspantaan väkerrettiin kissalle korvat ;)

Jos ei enää ennen vappua kuulla, niin oikein iloista vappua! :)

P.S. Tänään muuten julkaistiin kevään puutarha-aiheinen MTV Teema, kurkatkaa ihmeessä, sieltä löytyy puutarha- ja grillaustrendejä ja minä ja muutama muukin tuttu bloggaaja ollaan siellä kerrottu omia ajatuksia aiheesta :)

Sellainen sotku

Huh mikä pääsiäinen takana! Arvatkaa mitä olen tehnyt?

Töitä, aika tosi paljon töitä ja muun ajan olen hengannut perheen kanssa ja puuhannut monenlaista. Sen vuoksi mun työpöytä näyttää tältä :D Mutta ei se mitään, tulipahan saatua hyvä setti rästiin jääneitä hommia kuntoon, mukaan lukien kaksi joulukotiakin :D Tälle ja ensi viikolle jatkuu aikamoinen hoppu, kun kaikkea mukavaa onkin luvassa vastasyntyneistä yksivuotiaihin ja aina kahvilassa tehtyihin kuvauksiin asti. Mutta enköhän mä ennätä tänne teillekin kuulumisia huikkailla :)

Kivaa viikon jatkoa! Mä jatkan nyt siivousta, muu koti on jo kivalla mallilla mutta tämä työpöytä... (otan nyt sen riskin, että jollain menee iltateet väärään kurkkuun tästä kuvasta, kun kellään muulla ei tietenkään milloinkaan ole sotkua missään ;))

Hassua...

...että aina, kun kotiin tulee jotain "uutta", niin kaiken alkaa näkemään vähän eri tavalla. Tänään oli pakko siirtää työpöytää ikkunan edestä vähän sivuun ja siirtää nojatuoli kaapin eteen. Pieni muutos mutta ihan kiva sellainen :) Saa nähdä siirtyykö tämä muihinkin huoneisiin, yleensähän muutokset tuppaavat vähän leviämään...ainakin täällä meillä.

Toivon kuitenkin, että jos rymsteeraus ottaa taas vallan, niin se tapahtuisi vasta ensi viikon jälkeen :D Olisi nimittäin vähän muutakin hommaa!

Loppuviikko menee työasioihin keskittyen, tämän ja ensi viikon juttuja ideoidessa ja suunnitellessa. Viikonloppuna on taas mielenkiintoiset kuvaukset ja pääsen samalla vähän reissaamaan täältä etelästä hiukan keskemmälle Suomea. Ja pääsenpä samalla myös siskon luokse yökylään <3

Mukavaa tiistai-iltaa!

Uskomuksia

On asioita, joihin uskon ja asioita, joihin en usko. Okei ja sitten on varmaan vielä jotain muitakin asioita. Aloitetaan siitä, etten usko säilytystilojen lisäämiseen silloin, kun ongelmana on tarpeettoman tavaran paljous. Mihin sitten taas uskon, niin jos tavara onkin oikeasti tarpeellista ja säilytystilaa on lisättävä, niin uskon vanhan huonekalun olevan aina (itselleni) paras ratkaisu.

Olen tässä pikku hiljaa kasvattanut työpöytäni viereen kertyvää valokuvausvälineistökasan kokoa ja viime viikolla, kun askartelin itselleni lightboxin, niin harmittelin sen hauraan olemuksen kohtaloa jo valmiiksi. Ajattelin, ettei se ehkä kovin pitkään pysyisi ehjänä kasan päällimmäisenä ja jos ei lapset kävisi sitä vahingossa keppihevosen kanssa moukaroimassa, niin varmasti itse lävistäisin sen vahingossa salamajalustalla.

Lauantaina sitten sainkin ajatuksen, että olisi ehkä ihan aiheellista ja perusteltua hankkia valokuvausvälineille ihan oma kaappi. Surffasin Tori.fin tarjonnan ja kuinka ollakaan täydellinen kaappi oli ollut myynnissä jo kesästä saakka ja vieläpä aika lähellä. Sunnuntaina haettiinkin leidi (kaappi siis) jo kotiin ja on se vaan niin kaunis. Ja painava! Olin ajatellut, ettei niin painavaa kaappia olekaan, etteikö me miehen kanssa saataisi sitä kahdestaan sisään...ja siis saatiin kyllä mutta enää en ajattele samalla tavalla, sen verran ovat hauikset turvoksissa :D

Kaapista hilseilee hiukan maalia mutta hilseilköön nyt hetken ihan rauhassa, lian alta paljastui kaunis kerman sävy <3

Ja muuten toinen asia mihin en usko, on kymmenen eri E-ainetta runebergin-tortussa mutta ajattelin silti tuosta lautaselta yhden vetäistä kahvin kanssa. Sen jälkeen pyöräytänkin nopeasti sämpylätaikinan (ilman E-aineita), sämpylöihin uskon aina. Ja sitten haen isomman tytön kavereineen eskarista. Sellaista askaretta täällä omenatarhassa :)

Mukavaa ja touhukasta viikkoa teillekin!

Lauantait

Niistä mä tykkään :)

Valo

Jatkuva kaaos?

Olen siinä käsityksessä, että suurimmassa osassa lapsiperheitä on vallalla jatkuva kaaos, pieni tai iso. En tiedä olenko oikeassa mutta näin olen antanut itseni ajatella, ehkä helpottaakseni oloani oman kodin jatkuvasta kaaoksesta. Tiedän kyllä, että on niitäkin lapsiperheitä, joissa ei kaaosta ole. Tai siis, tiedän yhden sellaisen.

Kaaos merkitsee eri ihmisille eri asioita. Kaaos on minulle sellainen sotku, joka aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta ja joka todella häiritsee läsnäolollaan. En pysty sulkemaan silmien kautta aivoihini tulevaa viestiä väärissä paikoissa olevista tavaroista ja kuormitun äärimmäisen helposti. Minulle siis pienikin sotku voi olla "kaaos". Tämä on myös syy siihen, miksi meillä on aika maltillisesti tavaraa (tästä kuvakulmasta ehkä omaan makuuni jopa liikaa :D), tulen nimittäin hulluksi, jos pääasiallinen oleskeluympäristöni ei ole selkeä ja hallittavissa.

Jatkuva ja häiritsevä kaaos on asunut meillä jo ainakin reilut kuusi vuotta, vaikka olen tehnyt jatkuvaa ja paikoitellen varsin intensiivistä "raivaustyötä" sen taltuttamiseksi.

Nyt viimein luulen löytäneeni asiaan ratkaisun, joka toimii ainakin meillä loistavasti. Ratkaisu on toiminut niin hyvin, että eilisen "kaaos" oli olohuoneen lattialla lojuvat isomman tytön yövaatteet, kaksi paria villasukkia sekä legolaatikko. Tänään ei kaaosta ole ollut lainkaan, sillä isosisko on yövaatteinensa mamman ja pappan luona ;)

Mikä teille muille on jatkuva kaaos ja häiritseekö se? Entä kiinnostaisiko kuulla, miten sain meidän kaaoksen taltutettua?

Asiasta toiseen vielä...olen alkanut kaivata ihan erillistä työhuonetta, vaikka toimii se tässä olohuoneessakin ihan mukavasti...

Mielettömän hyvä

Olen edelleen aivan äimistynyt, miten hyvin tämä syksy on lähtenyt rullaamaan eskarin aloituksineen päivineen. Fiilis on ihan mielettömän hyvä!

Isosisko käy eskussa ihan mielellään ja meillä on sillä välin pikkusiskon kanssa ihan omat jutut täällä :) Suurin yllätys on ehkä ollut se, että pikkusisko on aikaistanut päikkäreitään ja nukkuu ne jo isosiskon eskun aikana. Tämähän luonnollisesti tarkoittaa sitä, että mulla on päivässä automaattisesti IHAN OMAA aikaa. Jotenkin aivan järjettömän silmiä avaavaa tehdä omia juttuja ja töitä siinä kohtaa, kun itsellä on vielä energiaa ja pää toimii. Yleensä siis alan töihin klo 20 illalla. Olen päivällä paljon tehokkaampi, eli saan helposti 1-1,5 tunnin päikkäreiden aikana tehtyä saman, mitä iltaisin olen hinkannut monta tuntia.

Eilen illalla istuin sohvalla! En siis työpöydän äärellä! Ja kävin kymmenen jälkeen nukkumaan! Lähes sekopäistä meinikiä ;)

Mielettömän, mielettömän hyvä fiilis! Mitä tässä nyt voi enää muuta sanoa. Juon kahvit rauhassa loppuun ja toivottelen teillekin kivaa päivää!

Ihmepäivä

Tänään lähtivät viikonloppuvieraat kotia kohti ja päivästä tuli vähän ihmeellinen. Aamupäivällä käytiin vielä vieraiden kanssa kirppiksellä (juu, kävin TAAS kirppiksellä!!!!) ja tehtiin superhienoja löytöjä. Iltapäivä menikin Pikku-neidin kanssa taistellessa, koska hän ei saanut syystä tai toisesta nukuttua päikkäreitä. Miehen tultua töistä, lepuutin hermojani kamera kädessä. Nyt illalla neiti sammui, kuin saunalyhty. Huomenna taas paluu normaaliin arkeen:)

Kirsikka alkaa punastua, aika kirpeitä vielä olivat...täytyy odottaa syvempää väriä:)

Yllä luumu ja alla kriikuna... luumu on pitkulaisempi ja vähän isompi, kriikuna on pyöreämpi ja hiukan pienempi. Iso sato olisi luvassa.

Työhuoneen siivous menossa... viikonlopun vieraiden vuoteet takaisin yläkertaan ja työhuoneen järjestys ennalleen. Vappu-muumi vaeltaa pitkin huushollia.

Kakkukupu (yksi päivän kirppislöydöistä) sopii kahvikupin suojaksi, kun luulee saavansa juoda iltapäiväkahvin rauhassa Pikku-neidin päikkäreillä...ja kahvittelun keskeytyessä haluaa säästää kahvin itselleen, ei kärpäsille. Kaksi tuntia meni taistellessa, kun ei toiselle uni tullut...jäi päikkärit sitten nukkumatta...ja kahvi joutui kuvun lisäksi vielä mikroonkin.

Terassi on kerännyt monenlaista tekstiiliä ylleen. Kaunis pöytäliina ja pari huopaa saavat ihmeitä aikaan.

Tuoksun lumoissa

Valmista on

Nyt on työhuoneen lipastot valmiina kuvattaviksi. Pienempi lipasto vaati sitten neljä maalikerrosta tasaisen värin saamiseksi. Helpommalla olisi päässyt pohjamaalin kanssa, mutta ihan sama... valmista tuli. Vetimet on pienessä lipastossa vanhat, sillä ne sopii siihen aika hyvin, tai ainakaan parempia ei ollut meidän kauppojen valikoimissa tarjolla.

Lipastojen viereisellä seinustalla on rautasänky ja sen alla paperi-, CD- ja DVD-laatikoita.  Rautasängystä muistaakseni on aikaisempia kuvia jossain "työhuone"-kirjoituksista.

Lipaston päällä on muutamia valokuvia ja iso tyhjä kukkaruukku, joka piilottaa taakseen modeemin, mikä ei juuri silmää hivele.

Lipaston päällä on myös Kasvihuoneilmiöstä löytynyt metallinen kirjelaatikko laskuja varten ja kellarin hyllystä löytynyt vanha Arabian astia päivittäin käytössä olevia koruja varten. 

Megaisosta Kinder-munasta tuli veikeä sammakko, joka nykii eteen päin vivusta kiertämällä:)

Ja homma etenee...

Olen työstänyt lipastoja sunnuntaista asti ja pikku hiljaa alkaa olla jotain näytettävää. Sunnuntaina hioin molemmat lipastot nauhahiomakoneella, mikä on muuten todella näppärä ja nopea värkki. Kauppareissun yhteydessä ostin myös maalia toista lipastoa varten, toinen tulee samalla maalilla kuin lakanahyllykkö, jota tein aikaisemmin. Sunnuntaina taisin vielä iltasella maalata isomman lipaston kertaalleen.


Maanantaina maalasin molemmat lipastot kertaalleen ja isommalle kaksi maalikerrosta riittikin ihan hyvin. Pienemmän kanssa olenkin sitten vähän hukassa...maali ei tahtonut millään levittyä kauniisti, vaan jäi jotenkin kökköisen näköiseksi.


Eilen aloin myös tyhjentää vanhaa kirjahyllyä "uusien" lipastojen tieltä pois. Hyllynä oli Ikean Expedit, joka oli ihan kiva edellisessä kodissa, mutta tänne ei jostain kumman syystä ole oikein sopinut. Tyhjensin hyllyn, purimme sen koko perheen voimin muutamassa minuutissa. Pikku-neiti keräsi näppäränä tyttönä ruuvit ja puutapit pussiin:). Kannoin sitten vielä osat verstaaseen.. jep, jep... mieheni saa siis lisää säilytystilaa verstaan seinälle, kun se säilytystila on minun toimestani päässyt vähän hupenemaan.


Tänään maalasin pienemmän lipaston toiseen kertaan ja tilanne alkaa sen suhteen näyttää hiukan valoisammalta, maali levittyi jo paremmin. Mutta se vaatii ainakín yhden kerroksen maalia vielä, ehkä jopa kaksi. Kävin myös rautakaupassa hakemassa vetimet. Kun pääsin kotiin, tajusin vetimien mukana tulleiden ruuvien olevan liian lyhyitä (ilmeisesti nykyään laatikon etupaneelit ovat ohuempia, kuin vanhoissa täyspuisissa) ja lähdin siis uudestaan rautakauppaan hakemaan pidempiä ruuveja. Ne olivatkin sitten sopivat MUTTA kaikissa kolmessa laatikossa oli vanhat reiät eri kohdissa ja eri etäisyyksillä toisistaan. Enpä huomannut sellaistakaan aikaisemmin, koska maalasin tietysti joka laatikon erikseen. Jouduin siis poraamaan pari uutta reikää ja yksi kahva ei taida olla ihan vatupassissakaan... ei kai se ole niin justiinsa... ei meillä muutenkaan ole täällä mikään vatupassissa... lattia, seinät, ovenkarmit, ikkunat, kaapit ja KAIKKI on vinossa toisiinsa nähden. No juu, vähän mutkia ja töyssyjä matkassa.

Isompi lipasto hiottuna valmiina ensimmäiseen maalikerrokseen.

Kahden maalikerroksen jälkeen.

Sain järjestettyä jo tavaroitakin laatikoihin. Toinen lipasto tulee tämän vierelle, kunhan saan sen valmiiksi.

Pitänee muuten jatkossa kirjoittaa joka päivä, muuten tekstiä tulee ihan järjettömästi vapaapäivän jälkeen!

Lipastot työhuoneeseen

Lauantaina suunnattiin auto kohti kirppistä, josta ostin viime viikonloppuna vanhan tuolin. Nyt hakusessa oli kaksi pientä lipastoa työhuoneeseen. Sellaiset sieltä löytyivätkin ja mahtuivat vielä autoon, eikä kukaan joutunut kävelemään kotiin;) Pienemmän lipaston mitat on noin 80/70/45 (leveys/korkeus/syvyys), isomman 90/85/50. Hintaa pienemmällä oli 25euroa ja isolla 30euroa. 

Aioin vaihtaa molemmista vetimet ja yllätys yllätys maalata ne uuteen uskoon. Tänään ajattelin aloittaa isomman lipaston hiomisella ja käyn ostamassa maalit kauppareissun yhteydessä, mikäli kaupat ovat palmusunnuntaina auki.

Lipastot ovat hiukan eri kokoiset ja muotokieli on myös erilainen.

Oltiin eilen pihalla varmaan viisi tuntia! Meille lupailtiin sateita, mutta ei huomattu montaakaan pilveä päivän aikana, sateesta puhumattakaan. Nämä kukat kaunistavat roskiksen vierustaa:) Haravoitiin oksia ja tehtiin niistä silppua... ja tietysti potkittiin palloa ja tehtiin kakkuja:)

Työ kutsuu

Seuraavana kohteena on työhuone tai läpikulkuhuone, miksi sitä haluaakin kutsua. Kyseinen huone sijaitsee alakerrassa ja se on kulkuväylä eteisestä ja myös yläkerrasta keittiöön ja olohuoneeseen...sitä on aiemmin kutsuttukin välihuoneeksi, koska sen kautta pääsee joka paikkaan. Tämä välihuone on kooltaan aika iso ja tuntui neliöiden haaskaukselta käyttää sitä ainoastaan huoneesta toiseen kulkemiseen. Ja olisi se kyllä tyhjänä ollut aika kolkon näköinenkin. Tästä syystä päädyimme tekemään siitä työhuoneen. Toinen hyvä vaihtoehto olisi ollut ompeluhuone, mutta toisaalta niitä ompelukoneita ja muuta ompeluhuoneeseen kuuluvaa tavaraa ei ehkä jaksaisi katsella jatkuvasti. 

Työhuoneeseen päätyi vanha rautasänky, joka toimii aika kivana sohvana ikkunan alla. Sen päällä laiskottelee muutamat matkan varrella kainaloon jääneet nallet. Ikkunalaudalla olevat metallisydämet ovat varmaan tarkoitettu kynttiläkupeiksi... sitä on kuitenkin niin varovainen tällaisessa vanhassa talossa tulen suhteen, ettei niissä kynttilöitä ole juurikaan poltettu... tästä johtuen ne vain kaunistavat ikkunalautaa. Nekin olen muuten saanut ystävältäni Tytiltä joskus ihanassa paketissa:) Ikkunoiden keskellä roikkuu nyt sitten sitä pientä sälää, jota ne Fazerin herkkulaatikot olivat täynnä...vanhoja avaimia, jotka eivät sovi enää mihinkään.

Pujotin avaimet jämänauhaan, jota jäi häiden kutsukorteista pari vuotta sitten ja ripustin ikkunaan. 

Onhan meillä työhuoneessa myös työpöytä ja ennen kaikkea työtuoli. Pöytä on ihan Ikean pöytä, mutta tuoli on työtuolien aatelia...Hågin Capisco. Ergonomia oli siis ykköskriteeri tuolin hankinnassa ja on se lisäksi aika hauskan näköinen.