Mekkotehtailua (kirja-arvonta)

Siitä on nyt kolme vuotta, kun pyysin äitienpäivälahjaksi silloin uunituoreen Mekkotehdas-kirjan. Tilasin sen ihan itse varmistaakseni, että sen todella saan ja taisin "vahingossa" pari mekkoa ommella jo ennen äitienpäivää :D Jos en ihan väärin muista, niin olin vielä niin itsekäs, että ompelin ensin itselleni mekon kirjan ainoasta naisten mekosta ja tytär sai mekkonsa vasta sen jälkeen.

Kirjaa on käytetty ahkerasti, tietysti mekkojen ompeluun mutta myös inspiraation lähteenä. Nyt en ihan tarkalleen muista missä kohtaa kuulin, että uusi mekkotehdas-kirja on taas tulossa, olisiko ollut vuodenvaihteessa. Jo silloin ilmoitin miehelle, että tämän kirjan haluan äitienpäivälahjaksi. Mies pääsi tällä(kin) kertaa helpolla, kun sain kirjan jo kauan ennen äitienpäivää uunituoreena suoraan painosta.

Kirjaa lähdettiin hakemaan tyttöjen kanssa postista päiväkävelyn yhteydessä ja isosisko oli koko matkan kuin tulisilla hiilillä. Kirja on nimittäin tällä kertaa aikuisille ja tyttö oli vähän huolissaan, jos siellä ei tosiaan olisi yhtään hänelle sopivaa mekkoa. Rauhoittelin tyttöä pitkin matkaa, että kyllä siellä varmasti se yksi mekko on myös tytöille, kun tyttöjenkin kirjassa oli se yksi mekko aikuisille. Ja riemuhan oli ylimmillään, kun tyttö selasi kirjaa ja sieltä löytyi myös yksi mekko tytöille. Enää odotetaan sopuisaa päätöstä siitä, mikä mekko ensimmäisenä tehdään ja kuka sen saa :D

Myös joku teistä saa kirjan itselleen, sillä sain samassa paketissa kaksi kirjaa. Laitetaan siis kirja-arvonta käyntiin! Voit osallistua kommentoimalla tätä postausta blogissa, facebookissa tai instassa (pelkkä tykkääminen ei riitä!).  Arvonta-aikaa on sunnuntaihin 17.5 asti. Muistakaa jättää kommenttiin myös s-postiosoite, niin saan voittajaan yhteyttä!

Arvatkaa muuten mitä pyysin mieheltä lahjaksi, kun hän ei tosiaan kirjaa päässyt hankkimaan!? Perheen yhteistä aikaa pihalla :D Ja ihan vähän myös omaa aikaa kukkapenkeissä ;) Eli täsmälleen samaa, kuin arkenakin <3

Onnea arvontaan!

Mekkotehdas aikuisille: Kirsi Etula, Sunna Valkeapää-Ikola, Krista Keltanen.

Kirjat saatu blogin kautta.

10 kuvaa supertorstailta

Ei mennyt toista yötä peräkkäin edes kohtalaisesti (harvoin menee) ja päikkäritkin jäi puoleen eilisestä. Päivä on siitä huolimatta ollut ihan super, suorastaan mahtava.

Isosiskon aamukerhon aikana, puuhattiin pienemmän kanssa pihalla. Otettiin kuvia, kerättiin noin tuhat kotiloa ja hengailtiin milloin missäkin.

Huomasin taas, että molemmista mun kumppareista tulee vesi sisään. Huomasin sen viimeksi eilen mutta unohdin sen välittömästi, kun sain kuivat sukat jalkaan.

Vaaleankeltaiset tulppaanit puhkeavat kukkaan ihan kohta.

Tuomikin kukkii jo ihan pian!

Onko mitään söpömpää, kuin kahdet vierekkäiset jäljet kasteisella nurmikolla <3

Kastehelmikeijut olivat olleet töissä koko yön ;)

Uusi penkki alkaa saada täytettä :) Enää yrtit ja pari perhoskasvia puuttuu.

Hopeahärkki pihakuusen alla.

Superhyvä torstai <3

I can already feel the summer <3

Ihmeellisen hyvä päivä

Tänään on ollut ihan ihmeellisen hyvä päivä. Siis ihan tavallinen mutta kaikkien osalta sellainen Zen-fiilis.

Ja siis niinkin tavallisen asian, kuin nukkumisen vuoksi. Blogin pitkäaikaiset lukijat muistavatkin ehkä, että meillä kärsitään aika suurista uniongelmista, oikeastaan ihan kaikkien osalta. Uniongelmat ovat meille edelleen jokapäiväistä taistelua, vaikken niistä täällä blogissa kirjoittelekaan. Enkä aio kirjoittaa nytkään.

Vaan kirjoitan siitä, kuinka mahtavan hyvä päivä siitä voikaan tulla, että yö on mennyt kohtalaisesti. Lapset ovat aamulla oikeasti pirteitä ja iloisia yön jälkeen :)

Ja miten hyvin päivä voi jatkua, kun pikkusisko nukkuu oikeasti tarpeeksi pitkät päikkärit herätäkseen taas valmiina leikkeihin. Ja miten mahtavaa on itsekin huilata hetki, sen jälkeen askarrella isosiskon kanssa ja sen jälkeen vielä ehtiä tehdä muutama arkinen askare, kun pieni vetelee vielä sikeitä.

Ja kuinka huippua on, että lapset jaksavat välillä keksiä tekemistä ihan itse. Ja kuinka mahtavalta tuntuu, että omat aivot jopa toimivat ajoittain :)

Näitä päiviä ottaisin mieluusti paljon lisää. Harmi vaan, että tällaista nukkumista meillä harvoin näkee. Se saa miettimään, millaista meidän elämä olisikaan, jos meidän pienet ja isot ihmiset saisivat riittävästi unta? Olisiko elämä suurimmaksi osaksi tällaista Zen-fiilistä? Vai tajuaisiko sitä edes hetken päästä miten suuri etuoikeus se on, että asiat elämässä ovat hyvin ja sen lisäksi kaikki saisivat vielä untakin tarpeeksi?

En tiedä. Mutta sen tiedän, että jokainen tällainen päivä antaa voimaa ja myös toivoa siitä, että ehkä huominenkin olisi vielä tällainen <3

Ja kuten huomaatte, nurmikko kaipaisi jo ekaa trimmausta! Voin jo kuvitella vastaleikatun nurmikon tuoksun <3