Ihmeellisen hyvä päivä

Tänään on ollut ihan ihmeellisen hyvä päivä. Siis ihan tavallinen mutta kaikkien osalta sellainen Zen-fiilis.

Ja siis niinkin tavallisen asian, kuin nukkumisen vuoksi. Blogin pitkäaikaiset lukijat muistavatkin ehkä, että meillä kärsitään aika suurista uniongelmista, oikeastaan ihan kaikkien osalta. Uniongelmat ovat meille edelleen jokapäiväistä taistelua, vaikken niistä täällä blogissa kirjoittelekaan. Enkä aio kirjoittaa nytkään.

Vaan kirjoitan siitä, kuinka mahtavan hyvä päivä siitä voikaan tulla, että yö on mennyt kohtalaisesti. Lapset ovat aamulla oikeasti pirteitä ja iloisia yön jälkeen :)

Ja miten hyvin päivä voi jatkua, kun pikkusisko nukkuu oikeasti tarpeeksi pitkät päikkärit herätäkseen taas valmiina leikkeihin. Ja miten mahtavaa on itsekin huilata hetki, sen jälkeen askarrella isosiskon kanssa ja sen jälkeen vielä ehtiä tehdä muutama arkinen askare, kun pieni vetelee vielä sikeitä.

Ja kuinka huippua on, että lapset jaksavat välillä keksiä tekemistä ihan itse. Ja kuinka mahtavalta tuntuu, että omat aivot jopa toimivat ajoittain :)

Näitä päiviä ottaisin mieluusti paljon lisää. Harmi vaan, että tällaista nukkumista meillä harvoin näkee. Se saa miettimään, millaista meidän elämä olisikaan, jos meidän pienet ja isot ihmiset saisivat riittävästi unta? Olisiko elämä suurimmaksi osaksi tällaista Zen-fiilistä? Vai tajuaisiko sitä edes hetken päästä miten suuri etuoikeus se on, että asiat elämässä ovat hyvin ja sen lisäksi kaikki saisivat vielä untakin tarpeeksi?

En tiedä. Mutta sen tiedän, että jokainen tällainen päivä antaa voimaa ja myös toivoa siitä, että ehkä huominenkin olisi vielä tällainen <3

Ja kuten huomaatte, nurmikko kaipaisi jo ekaa trimmausta! Voin jo kuvitella vastaleikatun nurmikon tuoksun <3