3. huhtikuuta 2013

On / Off

Miten virtataso voikin vaihdella näin paljon!? Välillä teen jotain ihan hullua energiapiikissä ja heti sen jälkeen nukun sohvalla puolitoista tuntia rekisteröimättä ympäristöstä mitään. Jo useamman päivän on jatkunut tällainen On / Off-meininki. Tänään tosin mukaan on tullut myös sellainen slow motion- ja pause-fiilis, voisin vain istua ja tuijotella tyhjyyteen ilman pienintäkään liikettä aivojen sopukoissa.

Vauvalla tuntuu olevan sama meininki, nyt selkeästi Off-nappi päällä. Tähän asti on koko ajan saanut jännitellä, milloin hän päättää, että tämä oli nyt tässä! Nyt, kun ei ole enää niin väliä, niin ei vaikuta enää kovin kiireiseltä pikkuinen.

Oikeastaan olen nauttinut näistä muutamasta edellisestä odotusviikosta kaikista eniten. Ensimmäistä kolmannesta varjosti niin voimakas keskenmenon pelko, että hyvä, kun uskalsin hengittää. Sen jälkeen alkoivatkin supistukset ja sairaslomailu niiden vuoksi...ja jatkuva jännittäminen, miten aikaisin tämä tapaus haluaa vapauteen. Viimeiset viikot on ollut ihana vain touhuta omaan tahtiin, kun ei ole tarvinnut jatkuvasti miettiä oman toiminnan mahdollisia seurauksia. Saattaapi olla, että äidin rentoutuminen on saanut vauvankin nyt relaamaan.

Tässä hetkessä ei ole kukaan uskonut meidän vielä olevan...ihanaa kuitenkin, että ollaan. Ei tarvitse enää pohdiskella mihin sairaalaan ajetaan, kuinka kauan vierähtää lastenosastolla tai mihin kaikkeen tuleva isosisko joutuu sopeutumaan sen lisäksi, että pitää sopeutua isompaan perhekokoon. Päästään omaan, lähellä olevaan sairaalaan. Äitiä ja vauvaa ei mitä suurimmalla todennäköisyydellä ole tarvetta erottaa toisistaan erinäisten syiden vuoksi. Saatetaan päästä sieltä vauvan kanssa kotiin ihan samaan aikaan, äiti ja vauva. Saatetaan saada sellainen ihan keskiarvo-aloitus tulevaan (meidän unelmien täyttymys)!

Tämä vauva on täyttänyt osaltaan meidän elämää jo aika pitkään. Jo paljon pidempään, kuin fyysinen odotus on kestänyt. Tulee sitten, kun tulee, kyllä me kaiken tämän jälkeen jaksetaan vielä vähän odotellakin <3

Rv 37+2. Vajaa kolme viikkoa ja ollaan jo lasketussa ajassa!

20 kommenttia:

  1. Ihanasti tekstiin sopivat kuva... kukkanuput viimeisillään, jo aavistus pian kukkaan puhkeamisesta. Rauhallista ja ihanaa loppuodotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pioni toivotuksista <3 Omenapuun kukat ovat keväässä ehdottomasti kauneinta...pihalla saadaan vielä tovi odotella mutta sisälle tuodusta oksasta saadaan jo vähän aavistusta ihanuudesta :)

      Poista
  2. Ihanaa, että kaikki on mennyt hyvin ja vauveli on pysynyt masussa :)

    VastaaPoista
  3. Sattumalta eksyin blogiisi ja heti teksti kolahti :) Keskosten ja täysiaikaisen vauvan äitinä tiedän tuon tunteen. En päästänyt täysiaikaista vauvaa silmistäni hänen synnyttyään. Tuijotettiin vaan toisiamme ja ihmeteltiin. Kaikki se huoli esikoisesta, sairaalaan makaamaan joutumisesta ja vauvan selviytymisestä oli ollut turhaa ja päästiin vauvan kanssa yhdessä kotiin, ihmeellistä. Toivottavasti voit hyvin loppuun asti ja saat kokea mukavan synnytyksen vauvasi kanssa.

    Laura

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Laura, että jätit kommenttia <3

      Voi olla, että luitkin noita muita odotus-postauksia...esikoinen syntyi meillä 34+3 aika yllättäen ja on oikeasti suuri ihme, että nyt mennään viikolla 37+2. Aivan uskomaton helpotuksen tunne! Toivon samanlaista ihmeellistä asiaa meillekin, mitä koit, kun pääsitkin vauvan kanssa yhdessä kotiin. Eheyttävä matka ollut jo tähänkin asti, sama toivon mukaan jatkuu edelleen. Mukavaa synnytystä odotellessa... :)

      Poista
  4. Loistavaa, että siellä ollaan vielä yhdessä paketissa, niin pikkuinen ehtii vahvistua. Eiköhän se odotus sieltä pian palkita. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä hän sitten saapuu, kun on valmis :) Ei mitään kiirettä mun puolesta :)

      Poista
  5. Huomenta, Anna W ja kuulostipa postauksesi ihanalta!
    Lueskelen blogiasi säännöllisesti tällä anonyymi nimimerkillä ja ihan kuin elänyt tätä raskauttasikin " rinnalla" ( Hah, näitä virtuaalimaailman mahdollisuuksia käyttää tunnesanoja tuntemattomille ;) ) ja välillä huokaillut ylöspäin huolenpitopyyntöjä sinun ja pikkuisen elämään... ja teille kaikille.

    Nyt kuulostaa todella levolliseselta. Kroppasi valmistautuu, vauva valmistautuu. Pian saatte iloita isosti tästä keväästä ja kovan talven taittumisesta kohti uutta aikaa!

    Iloa päivääsi <3 !

    vakkarivieras :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana ihana vakkarivieras! Kiitos kaikista huolenpitopyynnöistä ja ihanaa, että olet elänyt tässä mukana <3 kyllä sydäntä lämmittää se, että blogini matkaan voi tuolla tavoin "hypätä mukaan" vaikka olemmekin toisillemme tuntemattomia!

      Nyt on ihanan levollinen olo, valmiina tulevaan!

      Iloa sinunkin päivääsi <3

      Poista
  6. Voi että miten aika on hujahtanut nopeasti! Huomasin sen myös siitä, että täällä äitin pieni poika täyttää ensi viikolla yksi vuotta. Onnea vielä tuleviin koitoksiin ;)

    Ps. Kiitos omenapuunleikkaus ohjeista. Kävin postauksesi jälkeen omaamme kurkkaamassa jota tuskin on ikinä leikattu. Päteekö tuo leikkausmuoto joka lajikkeeseen jos pikkuhiljaa sitä käyn leikkaamaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Niina, onnentoivotukset otetaan ilolla vastaan :)

      Kyllä näiden ohjeiden mukaan voi leikata kaikkia sellaisia perusomenapuita, jotka kasvavat "vapaana", säleikköomenapuut voivat olla asia erikseen. Jos puut ovat kovin nuoria, niin kannattaa tutustua myös oksien taivuttamiseen laajojen oksakulmien saamiseksi.

      Poista
  7. Kyllä kaikki menee varmasti loppuun asti hienosti! ♥

    VastaaPoista
  8. Voi mahtavaa! Hyvää vointia teille kaikille ja paljon ♥

    VastaaPoista
  9. Ihanaa, että pystyt jo itsekin nauttimaan odotuksesta.
    Kaikkea hyvää loppuraskauteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nalle! Suurin osa kai tässä vaiheessa jo odottaa raskauden loppumista mutta mä taisin vasta päästä tästä mukavuudesta jyvälle :)

      Poista