16. helmikuuta 2016

Auringon ihmeitä


4K7A7567-Edit
Aamu alkoi päivän suunnitelmien peruuntumisella ja yleensä sopeudun äkkinäisiin muutoksiin aika huonosti... en osaa tehdä nopeasti uutta suunnitelmaa ja aika kuluu useimmiten ihan vaan haahuiluun (mikä sekin on joskus ihan tervetullutta). Tänään oli kuitenkin ihan toinen tilanne. 

Ne taisivat olla auringon tekemät valoläiskät keittiön verhossa, jotka saivat minut pakkaamaan pikkusiskon autoon ja lähtemään vähän kauemmas retkelle, meidän lempparipaikkaan. Aurinko, metsä ja lähikaupasta matkalla haetut eväät saavat aina hymyn huulille :) Ja pikkuisen huomiot ja kommentit tutun polun varrella <3

Siinä kohtaa, missä kesällä opetin tytöille "tämä on ketunleipää, tätä voi syödä", pieni pysähtyi ja kyykistyi maahan. "Äiti voiko tätä syödä?" kysyi tyttö ja näytti hangen alta pilkottavaa puolukanvarpua...

4K7A7553-Edit
En tiedä sainko auringosta yliannostuksen, kun kotiin päästyämme kävin lattialle tumman lakanan päälle inspiroitumaan. Pikkusisko veteli sikeitä ja join päiväkahvini ihmeellisessä hiljaisuudessa. Kuului vain rauhallinen hengitys olohuoneen sängyltä ja lintujen keväinen viserrys ruutuikkunan takaa. 

Valohoitoa, raitista ilmaa, metsän lumoa ja pysähtymistä. Vieläkin hymyilyttää :)

10 kommenttia:

  1. Aurinko tekee ihmeitä ihmiselle! Eväsreppua kaipasin tänään kivan kannon nähdessäni. Tosin nyt voisi olla parempi pysyä kaidalla tiellä. Eilen astuin vahingossa kiven koloon niin, että kipuileva kroppani ei oikein tykännyt. Valoterapiaa saa kuvistasikin! Tuija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurinko on kyllä ihmeellinen! Tiedän, että päivä olisi ollut aivan erilainen ilman aurinkoa. En sano, että huonompi mutta aivan erilainen kuitenkin.

      Voi ei Tuija, miten siinä niin kävi!? Toivottavasti olosi on pian parempi <3

      Poista
    2. Metsässä lumisen mättää alla vaani kolo. Tykkään niin paljon enemmän liikkua metsässä kuin tiellä, mutta nyt on kaiketi pakko pysyä poissa lempipaikoista. Kyllä tämä tästä, vähitellen. Valoa kohti! Nytkin aurinko paistaa. Otan kameran kainaloon ja menen zoomailemaan. Eikös olekin ihan parasta potemispuuhaa, kun kiellettyjen tekemisten lista on pitkä. Tämä ei ole siinä jatkona, vielä ainakaan. :) Tuija

      Poista
    3. Voi kun harmillista, ettei lempimaastot ole nyt niitä parhaita mahdollisia!! Aurinkoisia päiviä kuitenkin ja se zoomailu kyllä auttaa :)

      Poista
  2. Oi, tuollainen päivä on välillä niin paikallaan! :)
    Ja upeat kuvat ja sävyt taas kerran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riina :) Ajanvietto metsässä ilman kiirettä tekee kyllä hyvää!!!!

      Poista