24. syyskuuta 2014

Mieli avoinna

Olen kesän ja syksyn mittaan muutamaan otteeseen kertonut, että käyn Helsingissä töissä. Jo pitkään olen suunnitellut kertovani tästä vähän lisää mutta en ole saanut ajatuksiani jäsenneltyä. Tähän kun ei riitä vain se, että "teen töitä". Kyse on jostain mulle vähän suuremmasta asiasta. Asia on itselleni aika moniulotteinen eikä se ole vieläkään ihan jäsentynyt mun päässä mutta katsotaan, josko se tässä kirjoittaessa lähtisi selkiytymään :)

Jo joskus loppukeväästä kerroin, että mulla on muutama mielenkiintoinen juttu tulossa. Kesän ja syksyn olettekin saaneet lukea mun juttuja Novelle.fi-sivustolla. Se on siis se toinen mielenkiintoinen juttu, jota innolla teen, toivottavasti pitkään :) Kovasti toivon, että myös te blogin lukijat olette pitäneet jutuista ja käyneet tykkäilemässä!

Mutta nyt siihen toiseen juttuun! Olin keväällä jossain sellaisessa kummallisessa mielentilassa, että "ajauduin" näihin uusiin haasteisiin, kuin vahingossa. Sen enempää asiaa pohtimatta, annoin itselleni luvan olla avoimin mielin. Tiedättekö, jättää muiden odotukset toiselle sijalle ja myös omat odotukset taka-alalle. Olin vain ja yritin arjen keskellä, siinä hetkessä kuunnella, mitä mä haluan. Yhtäkkiä eteeni tupsahtikin nämä kaksi mielenkiintoista mahdollisuutta. En olisi ehkä edes huomannut niitä tai ainakaan tarttunut niihin, ellen olisi päästänyt irti siitä, mitä multa odotetaan. Sen sijaan, että olisin miettinyt "Ehei, ei nämä jutut ole mua varten, turha yrittää" mietinkin "Kuulostaa mielenkiintoiselta, jos haen tätä, en ainakaan menetä mitään". Hakeuduin siis molempiin juttuihin ihan puhtaasti mielenkiinnosta, pystynkö tekemään jotain tällaista, jotain näin luovaa. Ja voin kertoa, että fiilis on ollut korkealla, kun on päässyt hommassa eteen päin ja siinä on onnistunut.

Tässä kesän mittaan, näiden kokemusten myötä mulle on tullut myös vahva tunne siitä, että pystyn mihin vain. Kuulostaa ehkä jonkun korvaan vähän turhan itsevarmalta ja luottavaiselta mutta olen sitä sitä mieltä, että pystyn niihin asioihin, joita ihan oikeasti haluan. Sen lisäksi, että olen kulkenut mieli avoimena, en ole antanut kokemattomuuden jossakin asiassa estää itseäni yrittämästä. Esimerkiksi verstaan terassin portaat ja keittiösaarekkeen rakentaminen ovat olleet ensimmäisiä kokeiluja porras- ja saarekekategoriassa ja ihan toimivat systeemit niistä saatiin ;)

Ja siellä Helsingissä. Kalliossa, jos tarkkoja ollaan. Olen astunut ihan uuteen maailmaan ja alkanut tekemään Lumoalle koruja!!! Ihan mieletöntä päästä tekemään käsillään jotain sellaista, jonka tuloksen näkee välittömästi. Ja vielä hienompaa on se, että saan tehdä koruja, joiden tiedän merkitsevän tilaajilleen jotain todella tärkeää. Omista koruajatuksista kirjoitinkin vajaa vuosi sitten, käy ihmeessä lukemassa tarina korusta, joka kantaa tyttöjeni nimiä <3 

Nyt oli aika tehdä itselle toinenkin koru. Keep an open mind.


34 kommenttia:

  1. Hienoa! Ja itseasiassa kaulassani taitaakin sitten olla sinun sormistasi lähtenyt, lasteni nimillä varustettu riipus... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin mahdollista Susanna :) Varsinkin, jos olet sen ihan hiljattain saanut! Toivottavasti tyykkäät!

      Poista
  2. Juuri näin pitää toimia! Katsoa avoimin silmin ja mielin tulevaisuuteen ja uskaltaa hypätä uusiin juttuihin. Eipä sitten tarvitse jälkeenpäin katua ettei uskaltanut. Itsekin olen tehnyt vähän saman tapaisen ratkaisun yli kaksi kymmentä vuotta sitten, kun aloitin hoitoalan opinnot ja valmistuin 38-vuotiaana uuteen ammattiin. Olin epävarma miten onnistuisin opiskelussa, joka oli käytävä toisella kotimaisella kielellä, täällä Ahvenanmaalla kun ei suomen kielellä voi opiskella. Kaikki meni kuitenkin enemmän kuin hyvin ja nyt olen jäämässä eläkkeelle hoitajan työstä. Yhtään en ole katunut ratkaisuani. Onnea sinulle valitsemallasi tiellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kristiina! Ja kiitos oman tarinasi jakamisesta <3 Hyppy tuntemattomaan voi usein kantaa pitkälle elämässä.

      Poista
  3. Kuulostaa upealta. Paitsi nuo työt, joita teet, myös se, että olet uskonut itseesi ja se on vienyt sinua pitkälle. Siitä olisi monella mallia ottamista. Myös itselläni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö kuulostakin Saga, olen tästä kaikesta itsekin vielä ihan äimistynyt :) Ja kyllä se itseen uskominen tosiaan kannattaa, useammin sitä onnistuu, kuin joutuu pettymään!

      Poista
  4. Upea juttu! Hienoa että elämässä avautuu uusia ihmeellisiä ovia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos AnuElina! Näköjään sillä asenteella on paljon vaikutusta, sillä olen aika varma, ettei näitä ovia ollut ennen olemassakaan :)

      Poista
  5. Itsellä ei ole tähän hommaan osaa eikä arpaa,mutta ylpeänä voin sanoa,tämä on minun tyttöni.Kulje elämäsi avoimin mielin ja luota itseesi.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos äiti <3 Ja onhan sulla tähän osaa ja arpaa vaikka kuinka! Jos nyt aloitetaan siitä synnytyksestä ja näistä 31 vuodesta, niin sullahan on tässä osaa ja arpaa hyvinkin paljon!

      Poista
  6. Ihana postaus! Ja kannustava, kunpa itsekin osaisin ajatella noin ja kulkea avoimin mielin. Sain Lumoan korun, jossa on tuo laatta ja helmi keskellä, kun tyttäreni syntyi. <3

    http://pikku-bambin.blogspot.fi/


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Niina, ihana kuulla, että koit sen kannustavana <3 Ihanat lahjat olet saanut, tyttären ja korun <3

      Poista
  7. Kaunis koru! Onnea ja menestystä! Ihana asenne sinulla ~ jään miettimään monia asioita omassa elämässäni joihin voisin ammentaa positiivisuudestasi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivottavasti saat tästä omaan elämääsi jotain pientä ajatusta mukaan <3 Kävin blogissasi, kauniita ajatuksia (ja I-H-A-N-A kaakeliuuni) tulvillaan! Onnellista syksyä teille!

      Poista
  8. Upea juttu! Hyppy tuntemattomaan on siis kannattanut! Tuossa on itsellä parannettavaa, että luottaisi itseensä ja antaisi vain mennä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Iisa! Eihän sitä aina voikaan itseensä täysin luottaa, ainakaan joka hetki. Mutta hetki ja ajatus kerrallaan :)

      Poista
  9. Voi että, niin hienoa, että pääsit tekemään ihania Lumoan koruja! Minullakin on omani ja se on kyllä tärkein koru kaikista. Kirjoittelin siitä postauksenkin kesällä: http://kotvasia.blogspot.fi/2014/08/lumoan.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa Sanna, että sait itsellesi korun lasten nimillä <3 Tosi kaunis kokonaisuus ja vielä sen kristallisydämen kanssa <3

      Poista
  10. Ihan mahtavaa, onnittelut rohkeudestasi!

    VastaaPoista
  11. Onnea sinulle osaava nainen! Olet ihan oikeilla jäljillä, kun luottaa terveesti itseensä, saa elämältä paljon enemmän! Niin, on sillä sinun äidilläsikin paljon pelissä mukana, on osannut ammentaa sinuun tervettä itseluottamusta, ehkä vielä ihan huomaamattaan! Mukavaa syksyä Omenatarhaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Villis <3 Mukavaa syksyä sinne myös!

      Poista
  12. Vastaukset
    1. Kiitos Katja! Ja miten mukavaa, jos koit tämän inspiroivana :)

      Poista
  13. Ihanan kuuloista! Toivon itsekin pääseväni tuohon vaiheeseen vielä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienin askelin merisuolaa, pääset varmasti juuri sinne, kuin haluatkin :)

      Poista
  14. Kuullostaa ihanalta. Onnittelut rohkeudestasi!
    "Keep an open mind" voisi olla munkin "tunnuslauseeni". Olen vakaasti sitä mieltä että kun yrittää, kokee ja kokeilee niin ei ainakaan vanhana kadu sitä mikä jäi tekemättä. Harvoin niitä tekemisiään niin katuu kuin tekemättäjättämisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija! Olen 100% samaa mieltä kanssasi, rohkeasti vain avoimin mielin :)

      Poista
  15. Wau, ihan huikeita juttuja saat tehdä! Paljon tsemppiä mielenkiintoisiin haasteisiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja, ihan huikeita juttuja mun mielestä myös! :) Kaunista syksyä sulle :)

      Poista