13. elokuuta 2015

On vaan erilaista

Mulla on ollut tämä teksti valmiina jo useamman kuukauden ja miettinyt, julkaisenko sen vai en. Tänään kuulin jotain sellaista, että  tiesin ajan olevan oikea. Lukekaa ajatuksella :)

Olen tässä jonkin aikaa mietiskellyt vertailua. Työn vertailua, vapaa-ajan vertailua, harrastusten vertailua, (öhöm) valokuvien vertailua. Miettinyt lähteekö vertailu tarpeesta arvioida omaa tekemistä, tarpeesta saada kaikki tekemään samaa, tarpeesta pönkittää omaa tekemistään, tarpeesta lytätä muita hiukan itseä alemmaksi vai jostain muusta? Miettinyt kuka määrittelee, mikä on kenellekin parasta; yrittäjyys, kotiäitiys, osa-aikatyö, kokopäivätyö, työttömyys, monen pikkutyön tekeminen vai joku muu? Miettinyt kuka määrittelee, mikä on siisteintä; muotikuvaus, luontokuvaus, sisustuskuvaus, kaiken eteen tulevan mielenkiintoisen kuvaus tai joku muu?

Tiedän, että jotkut vertailevat myös kehittyäkseen itse. Se on ihan ok.

Teen sitä itsekin, vertailen jatkuvasti kehittyäkseni. Yritän tehdä sen itseni kautta, omien tavoitteitteni kautta, nähdä kehityksen ihan omana matkanani. Jollain tavalla en näe, että muiden tekeminen juurikaan vaikuttaisi omaan kehittymiseeni. Jos joku muu tekee jotain makeeta, se ei ole millään tasolla multa pois mutta ei myöskään sellaista, jota mun pitäisi tavoitella sen vuoksi, että toinen osaa sen hyvin. Se on puhtaasti vain sellainen "good for you" -tilanne ja voin olla iloinen toisen onnistumisesta.

Niin, olen vain miettinyt. Näkisin, että kaikki alussa mainitut erilaiset asiat voivat tehdä ihan yhtä onnelliseksi, riippuen ihan siitä mitä jokainen yksilö haluaa. 

Mulla on mielipide, kuten mulla yleensä asioista on. Mun mielipide vertailusta on seuraava: Ei ole parempaa tai huonompaa, on vaan erilaista. Se on ihan hyvä asia. 

Ei kuvaa tällä kertaa. Kuvan puutteeseen tekstin saa lukea vielä vaikka toistamiseen ;)


Hyvää loppuviikkoa teille jokaiselle, erilaiselle/erityiselle yksilölle <3

13 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus. Että on vaan erilaista - ihmiset, tilaisuudet, tilanteet, olosuhteet. Vertailusta (etenkin omaan napaan tuijottamisesta - siitä, että täytyy verrata itseä kaikkeen/kaikkiin) ja jonkinlaisesta kateudesta kun pääsee, on aika lailla vapaa ja onnellinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila! Olen samaa mieltä kanssasi ja onnelliseksi voi tulla niin monesta asiasta ja erilaisista lähtökohdista, kun on tyytyväinen itseensä! Hyvää kesän jatkoa teille Saila :)

      Poista
  2. ...aikas samanlaisia ajatuksia olen täällä kans pyöritellyt...
    varsinkin elämän pinnallistuminen on alkanut mua suorastaan kuvottamaan...selfietikut vaan heiluu meni minne tahansa :)
    hyvin kirjoitettu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän tuon kuvotuksen Jaana oikein hyvin! Monessa kohtaa olisi hyvä palauttaa ihmisiä elämän perusasioiden äärelle...vaikka tietysti jokainen saa valita perusasiansa ihan itse.

      Kaunista kesän jatkoa teille Jaana :)

      Poista
  3. Nimenomaan <3 Joskus havahdun miettimään, kuinka tärkeää onkaan, että ihminen saa toteuttaa itseään ja olla kreatiivinen jollain tavalla, vaikka vaan ihan itseään varten. Toki aina hienompaa jos siitä joku muukin inspiroituu tai saa jotain kokemuksia tai tunteita. Purkautumaton kreatiivisuus on huonoksi ihmiselle.. Olikohan nyt liian myöhäistä tälle kommentille? Aivot eivät nimittäin oikein tahdo enää toimia ;D no - toivottavasti pointtini avautuu jostain tuolta sanojen virran lävitse..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ajattelen myös, että tuo liiallinen vertailu tappaa tuota yksilön kreatiivisuutta. Ja purkautumaton kreatiivisuus siivittää negatiiviseen ajatteluun. Meneekö vaan enemmän solmuun sanat ;D? on myöhä.. Nukkumaan mars.. Mutta hyvä ja ajatuksia herättävä kirjoitus :)

      Poista
    2. Hyvin ymmärsin pointtisi! Eikä mennyt yhtään ajatukset solmuun, vaikka myöhä onkin :)

      Olen kyllä hyvin pitkälti samaa mieltä kanssasi ja erityisesti tuo "purkautumaton kreatiivisuus siivittää negatiiviseen ajatteluun" kolahti! Olen nimittäin pyöritellyt tuota negatiivista ajatteluakin paljon mielessäni lähiaikoina, kun sitä negatiivisuutta puskee joka suunnalta. Olisikohan ihmiset positiivisempia, jos hölläisivät sen verran, että kreatiivisuus pääsisi valloilleen ja saisivat sitä kautta onnistumisen tunteita ja rakastaisivat itseään vähän enemmän. .. Jep, samaa mieltä, kello on paljon :) Nukkumaan menen minäkin. Hyvää yötä :)

      Poista
  4. Hyvä kirjoitus, Anna :)
    Meille suomalaisille on jotenkin niin sisäänrakennettuna tuo itsensä vertailu muihin. Se on kyllä sääli, sillä hyvin usein siitä nousee vain kateutta, eikä sitä toivottavaa onnistumisen iloa toisen puolesta. Kunpa pystyisimme kaikki aidosti iloitsemaan siitä, että joku onnistuu, tekee hyvin, saa hienoja mahdollisuuksia.... "Good for you"-ajattelua pitäisi opetella enemmän, sillä koskaan toisen onnistumiset ja osaamiset eivät ole itseltä pois.
    Toisaalta, tämän sanottuani, ainakin minä kaipaan arvostelua ja kritiikkiä omista tekemisistäni. Sellaista rakentavaa, jonka siivittämänä voin kehittyä paremmaksi siinä mitä teen. Ilkeilyä en kaipaa, mutta kritiikkiä hyvässä ja pahassa, niiltä ihmisiltä jotka osaavat asiat paremmin kuin minä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin Frida, kritiikkiä kaipaan minäkin. Paljon :D Siinä on se parasta, että vertailla omaa suoritusta tehtävänantoon tai vaikka omaan aikaisempaan suoritukseen. Ja miksei toki myös muihin vertailu ole joskus paikallaan, kuten kuvien vertailu esim. millaisista kulmista samaa kohdetta on kuvattu tai kumpi tarkennus toimii paremmin jne. Tämä on todellakin jees.

      Harmillisen törmään kuitenkin tämän lisäksi myös sellaiseen vertailuun, joka johtaa helposti itsensä/tekemisensä mollaamiseen ja valitettavasti myös yritykseen mollata toista.

      Ihanaa viikonlopun jatkoa sulle Frida <3

      Poista
  5. Hyvä kirjoitus. Tuo vertailu toisiin on rikkonut monta hyvää ystävyys- ja ihmissuhdetta, kun ei voi iloita siitä, että toisella on jotain mitä itsellä ei ole, surullista! Minä olen aina yrittänyt ajatella, että toisen ilo ja hyvä ei ole mitenkään päin pois minulta, päin vastoin, se lisää omaa iloa ja hyvinvointia kun voi iloita toisen puolesta, samaa ajattelua olen yrittänyt opettaa lapsille. Mutta tunnustan, kyllä minäkin vertaan omia juttuja muiden juttuihin, mutta sen teen lähinnä oppiakseni ja tullakseni paremmaksi monissa asioissa, esimerkiksi valokuvaamisessa. Rakentava palaute on aina tervetullutta, kateudesta nouseva arvostelu sen sijaan ei.

    Kivaa alkavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa ikävää, jos tällainen on rikkonut ihmissuhteitakin :/

      Olen kanssasi todella samoilla linjoilla! Oman oppimisen edistämiseksi vertailu on varsin toimiva asia :)

      Poista
  6. Joskus sitä sortuu - sortuu vertaamaan itseään huonommaksi. Mutta tosiaan - erilaista, erilaista <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, on vaan erilaista <3 Ihanaa viikonlopun jatkoa Katja!

      Poista