Tiedän, mun pitäisi joskus vähän miettiä ennen, kuin kirjoitan. Sillä usein, kun sanon/kirjoitan etten jotain tee, niin varmasti päädyn sen tekemään. Jotenkin kierosti haastan itseni sillä tavoin. Näin kävi jälleen :D Ja vaikka tiedän, että taas pari lukijaa tippuu matkasta tämän (asu)postauksen myötä, niin ei se haittaa...ne jää, jotka haluavat <3
Kirjoitin siis eilen ihanasta kirppislöydöstä, 50-luvun villaneuleesta ja ihan tosissaan ajattelin etten siitä sen kummempaa asupostausta tee. Tässä sitä nyt ollaan, ei ehkä varsinaisen asupostauksen kanssa mutta minäkuvan kanssa kuitenkin.
Aloin miettimään miksi koen kameran edessä olemisen niin suurena haasteena. Ehkä siksi, että en kuulu niihin fotogeenisiin tyyppeihin, joista kuvat onnistuvat aina. Päin vastoin, sellaista kuvaa, jossa näytän itseltäni on yleensä aika haastava saada ja tämän vuoksi varmaan olen kameran edessä yhtä sulava, kuin rautakanki. Päätin siis haastaa itseni ja opetella pikkuhiljaa hyväksymään kuvan henkilön ulkokuorineen päivineen ja näyttää sille pahuksen kameralle (itselleni myös)!
 |
| Aloitin 5 minuutin minäkuvatreenin vahvalla ja päättäväisellä asenteella. |
 |
| Ei ollut ihan helppoa mutta JEE, mä tein sen! |
 |
| Ihan mun näköisiä kuvia, sellaisia joissa näytän itseltäni (enkä joutunut käyttämään photoshoppia!!!). Ja neule on tietty supersöpö myös ;) Tämä oli oikeasti aika hyvä treeni, matkalla kokonaisvaltaiseen itsensä hyväksymiseen. Suosittelen kokeilemaan! |
Tosi onnistuneet kuvat :)
VastaaPoistaKiitti Elisa <3 Mä kyllä kaipaan tätä treeniä vielä lisää, että opin todella rentoutumaan! Hiljalleen...
PoistaIhania kuvia ja kaunis on neule.
VastaaPoistaKyllä teillä on ihana koti❤️
-hellen-
Kiitos Hellen <3
PoistaTodella utuisen kauniit värit, unelman kodikas koti taustalla ja itsevarmalta näyttävä, kaunis malli.
VastaaPoistaKoska sinua en tunne, voin suorilta sanoa, ettei mahdollinen epävarmuutesi tule mitenkään esille, ainoastaan iloinen ja hyvä asenne!
Suuri kiitos Mirjam-Matilda <3 Tuo ensimmäisen kuvan päättäväinen hetki oli tässä kyllä avainasemassa, että sain kuviin itseni, eli juurikin tuon minkä sinäkin näet!
PoistaKauniit kuvat ja malli! Neulekin on ihana!
VastaaPoistaKiitti Anu <3
PoistaMitä ihmettä sä puhut - että joku tippuis matkasta pois :D Mahtavat kuvat, niin kaunis ja luonnollinen. Itsellä on ristiriitainen suhtautuminen kuvattavana oloon. Ennen tykkäsin kovastikin olla linssin edessä. Nykyään siihen on jokin veto, mutta se ei tunnu luontevalta :) Vaikea olo ja varsinkaan extempore kuvattavana olo ei ole kovin mukavaa. Mutta jos minulla on visio kuvasta, jokin motivaatio niin sitten helpottaa. Haaveissa olisi olla kuvattavana voimauttava valokuva-ajatuksella, jossa olisi omaa tarinallisuutta mukana :) Tarvisi vain kuvaajan, ehostajan ja pari asua :)
VastaaPoistaSiinä on Katja sellainen hassu juttu, että aina, kun mä postaan jotain tällaista ja niin, että minä näyn, niin lukijoita ropisee pois. Niin kävi tälläkin kertaa. Enkä kyllä ymmärrä miksi. Mutta jokainen lukekoot niitä blogeja, kuin haluavat :)
PoistaMulla on samat fiilikset mutta en ole koskaan tykännyt olla kuvattavana, edes lapsena. Mua helpottaa myös, jos kuvilla haetaan jotain tiettyä...antautuminen on paljon helpompaa :)
Tuo voimauttava valokuvaus kiinnostaa mua myös, siihen onkin tarkoitus paneutua vähän lisää! Missäs päin sä asuitkaan Katja, tiedän yhden hyvän kuvaajan ;)
Onpas kyllä melko kummallista. Mutta minä pysyn täällä :) Minä tahtoisin opiskella voimauttavaa valokuvausta, mutta katsotaan milloin se onnistuu <3 Minä asun niiiin kaaaakana - täällä pohjoisessa päin, Kuusamossa :)
PoistaToivottavasti Katja saat joskus mahdollisuuden opiskella aihetta <3 Hyvää viikonloppua Kuusamoon :)
PoistaKiitti Annika <3 Tämä vaatii ehkä vielä jokusen kerran oman kameran edessä mutta uskon, että tämä tästä helpottuu kerta toisensa jälkeen :)
VastaaPoistaIhmettelin dramatisointia siitä, että lukija jättäytyisi pois tällaisten kuvien takia. Mutta edelliseen kommentointiin näyt vastanneen, että näin kävi nytkin. Luulisi, että näinkin luetun blogin lukijoita nimenomaan kiinnostaisi miltä näytät. Edes uteliaisuudesta. Ja musta noi oli kyllä tosi fotogeenisen tyypin kuvia. Onnistuneita. On se neulekin söpö.
VastaaPoistaKommentoin joskus aikoinaan (jo vuosia sitten) enemmänkin. Luen tätä yhä, mutta en oikein ehdi kommentoida niin paljon. Sun omakuvat eivät säikyttäneet tätä pitkäaikaista lukijaa pois :D
Juu, näin tosiaan järjestäin käy tällaisten postausten kohdalla. Eikä siinä mitään, voi olla että tyypit ovat jo pitkään seuranneet sillä tavalla, ettei blogi enää anna sitä, mitä he siltä odottavat ja sitten nämä omakuva/syvemmät aiheet ovat se viimeinen niitti ja vielä kauempana siitä, mitä he hakevat. No en tiedä mutta analysoinut olen paljon. Jokin näissä siis aiheuttaa jotain negatiivia tunteita. Pitää vain koittaa ajatella, että kaikki ei tykkää kaikesta ja tarjonta sekä odotukset voivat muuttuakin :)
PoistaJa ihana kuulla, ettei omakuvat säikäyttäneet sua pois <3 Mahtavaa, että on pitkäaikaisiakin lukijoita vielä matkassa vuosien takaa! Ihanaa, että luet vielä <3
Kaunista syksyä sulle Kati!
Hassua porukkaa?! :D No kyllä niitä lukijoita tupsahtaa uusia.
VastaaPoistaKivat kuvat ja toi neule on söpö sekä noi farkut tuo kivaa kontrastia. Multa on jo monta kertaa pyydetty kuvia joissa mulla uusi Lumoan-mekkoni päällä mutta en minäkään koe oloani kotoisaksi kameran toisella puolen...
No juu, tuleehan niitä lukijoita lisääkin taas :D Lähinnä vain ihmetyttää tämä selvä ilmiö postausten ja lähtöjen kanssa.
PoistaKokeilehan tätä treeniä ihmeessä! Ja sillä asenteella, että kuvat itsellesi eikä blogiin. Ei mullakaan ollut suunnitelmissa julkaista näitä kuvia mutta, kun ne harjoittelun ansiosta olivatkin ihan onnistuneet ja lisäksi halusin kirjoittaa tästä aiheesta, niin ei mikään sitten estellytkään :)
Hyviä treenejä ;)
Aivan ihana neule ja koko asu <3 Sinä olet kaunis!
VastaaPoistaKiitos Marika <3 Viihdyn kyllä tällaisessa asussa niin hyvin ja mikäs siinä, ei purista eikä kiristä :D Jotenkin ihana ajatella, että jos tähän laittaisi farkkujen tilalle 50-luvun kellohelman, hiukset sen ajan mukaisesti laineille ja yhdet tietyt pisaranmalliset korvakorut korviin, olisin varmasti kuin ilmetty isoäitini 50-luvulla <3
PoistaKaunis kiitos <3 Olen ihan tavallinen ja samalla hyvin erityinen. Kaunis, kuten jokainen muukin ihminen <3
Just hyviä kuvia! Mulla taitaa olla myös tuo rautakankisyndrooma :D Ihme ettei sitä osaa olla kameran edessä luonnollisesti, pitäisi vissiin ottaa susta opiksi ja alkaa harjoittelemaan :)
VastaaPoistaTreeniä treeniä vaan! Tekee oikeasti tosi hyvää! Auttaa, jos ajattelee kameraa ihmisenä eikä tallennuslaitteena :)
PoistaOnnea treeneihin!
Luonnollinen ja kaunis malli ja neule on söpö.
VastaaPoistaItse en tykkää ollenkaan olla kuvattavana. :)
Kaunis kiitos Marliska <3 Kuvattavana olo voi kyllä olla tukalaa, niin koen itsekin lähes aina. Tämä harjoitus oli kyllä todella hyvä ainakin itselleni ja sain sen kautta lisäksi vähän vinkkejä, miten voisin rentouttaa kamerani edessä olevia henkilöitä jatkossa :)
PoistaKauniit ja raikkaat kuvat sinusta ja neuleesta :) Olen hiljainen säännöllisesti blogiasi seuraava, mutta nyt piti ihan asiakseen alkaa kommentoimaankin. Olet kyllä taitava kuvaaja - saat kuviisi vangittua ja välitettyä niillä aitoja tunnelmia. Mukavaa ja värikästä syksyn jatkoa!
VastaaPoistaKiitos Susanna, ihanasti sanottu <3 Aidot tunnelmat ovat mulle mielettömän tärkeitä ja todella lämmittää sydäntä kuulla, että se välittyy myös katsojalle!
PoistaKiitos samoin, mukavaa syksyä sinullekin!
Olet Anna kaunis ja näytät itseltäsi! <3 Mulla on sama fotogeenisyysongelma ja epämukavuuden tunne, kun olen kameran edessä. Uskon, että harjoittelu auttaa siinäkin. Kun on mukava olla, se näkyy edukseen kuvissakin. Mahtaakohan kovinkaan moni kuitenkaan olla edes kovin valokuvauksellinen; sellainen, josta kuvat aina onnistuisivat? Onneksi nykyään voi painaa deleteä, jos ei ihan ollut edukseen. :)
VastaaPoista<3 Juuri se teki näistä kuvista julkaisukelpoisia, että mulla oli mukava olla <3 Selkeästi tärkeä juttu!
PoistaHienoa, Anna! Kyllä haasteita pitää olla... eikös tunnukin hyvältä, kun on taas voittanut itsensä:)))
VastaaPoistaKiitos Frida! Todellakin itsensä voittaminen tuntuu hyvältä :) Ihan huippua! Ja huippua viikonloppua sulle hei <3
PoistaOon lukenut blogiasi jo jonkin aikaa, tykkään kovasti valokuvistasi, tunnelmasta teidän kodissa ja kirjoituksistasi. Näytät kauniilta yllä olevissa kuvissa, ootko tutustunut Maailman ihanin tyttö-valokuvaprojektiin? Sinänsä eri juttu, projektissa kyse lastenkotinuorista, mutta ajatus sama. Meistä jokainen on kaunis <3
VastaaPoistaSuuri kiitos Eriikka & Jori! Ihana kuulla, että blogini miellyttää! Tuo valokuvaprojekti on tuttu ja sanalla sanoen aivan mieletön <3 Palaan siihen aina uudestaan ja uudestaan!
PoistaIhana oot! Todella hyvät kuvat ja niin kaunis koti taustalla :)))
VastaaPoistaIhana Niina <3
PoistaI.H.A.N.A.
VastaaPoistaIhana sinä :)
VastaaPoistaKiitos ihana Miia <3
PoistaVautsi, olet hyvä, rohkea ja kaunis!!! Myös pitsipusero on super hieno!!! Jatka vain omaa linjaasi ja mieltymyksiäsi postauksissa, mukana kuljetaan!!!
VastaaPoistaMahtavaa kuulla, että Villiskin vielä kulkee mukana <3 Kiitos kannustuksesta <3
Poista