18. toukokuuta 2014

Puhelu menneisyydestä

Sain tänään puhelun naiselta, joka on vuosia sitten asunut tässä talossa. Hän on nukkunut samassa valkoisessa rautasängyssä, jossa minä nykyään nukun.

Muutamia muitakin yhteydenottoja ja jopa yhden vierailun olemme saaneet talon entisiltä asukkailta ja jokainen niistä on tuntunut aivan mahtavalta etuoikeudelta kokea.

Talon ja sen asukkaiden historia on meille jotakin niin tärkeää, ettei sitä pysty edes sanoiksi pukemaan. Etenkin tänä vuonna, jolloin talo täyttää 90 vuotta. On ihan mieletöntä päästä kuulemaan ihan oikeita tarinoita talosta <3

Tämä on siis kaikille niille, jotka ovat tätä taloa asuneet ja tämän uskomattoman paikan kokeneet <3

Paula-emännän kukkapenkissä kukkii nyt tulppaani Angelique. Taustalla jo varmasti Paulan aikaiset iirikset odottavat vuoroaan. Sadat lemmikit ja esikot mahtuvat myös tähän tien varressa olevaan kukkapenkkiin.

Keltaiset esikot ovat ottaneet vallan tien vieressä olevasta nurmesta.


Kriikunat ovat juuri nyt kauneimmillaan. Myös saunan nurkalla oleva tuomi on täydessä kukassa.


Pihakuusen läheisyydessä kukkii pian arovuokko, jota on kuulemma kasvanut paikalla vuosikymmeniä. Kuvassa oleva patjarikko kukkii kuitenkin ensin.


Kaunis kiitos puhelusta! Odottelemme jo tapaamista.

8 kommenttia:

  1. Ihana juttu ! Itse olen veljeni kanssa miettineet, rohkenisimmeko soittaa ja kysyä lapsuuskotimme nykyisiltä asukkailta ,josko saisimme käydä taloa vilkaisemassa, jos saamme rohkeutta niin toivottavasti vastassa on sinun kaltainen asukas ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti saatte rohkeutta tästä ja hyvän vastaanoton nykyisiltä asukkailta. Itse haluaisin päästä isovanhempieni vanhassa talossa käymään, jossa olen lapsena viettänyt paljon aikaa. Tai edes pihapiirissä <3 Paikka on niin rakas, että voisin luopua aika monesta asiasta kokeakseni sen taas <3 Ehkäpä minäkin rohkaistun ja laitan oman haaveeni etenemään!

      Poista
  2. Ja minä tahtoisin joskus käydä mummolassani! Silloin joskus teininä kun porukat sen myi paapan kuoltua niin ei oikein ollut vielä oikea asenne itsellä..näin jälkikäteen on harmittanut kun jäi mummola hyvästelemättä kunnolla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän tuon tunteen Pieni Lintu! Mulla aika samat fiilikset omasta mummolasta.

      Poista
  3. Niin ihanat kuvat! <3 varmasti upeaa saada kuulla kotitalon historiikkia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiina <3 Historia on kyllä hienoa ja mekin tehdään sitä koko ajan lisää tälle talolle :)

      Poista
  4. Upeita, värikkäitä kuvia!!

    VastaaPoista