Terapian tarpeessa

Viikko sitten saimme tiedon, joka veti jalat alta ja pusersi ilmat pihalle. Tieto toi tullessaan tarpeen purkaa, pureksia ja käsitellä se jollain tavalla. Itselleni parhaana terapiana toimii joku hullu projekti, joka ei tulisi ikinä mieleenkään ilman vakavasti otettavaa sekoamispistettä. Sellaiset projektit toimivat mulla, joissa ei tarvitse juuri päätä vaivata...samalla, kun suorittaa fyysisesti jonkun sortin järjestelyä, pystyy saamaan myös päänsä ja ajatuksensa edes jollain tapaa kursittua kasaan. Terapiana toimi noin minuutissa kyhätty suunnitelma keittiön päivittämiseksi. Tai oikeastaan en ole ollenkaan varma, että oliko mulla jotakin suunnitelmaa. 

Projekti alkoi niin nopeasti, etten muistanut ajatellakaan ennen-kuvaa, joten kaivoin kyseisen kuvan vuoden ensimmäisiltä kuukausilta, jossa nyt näkyy edes hiukan mitä ennen oli. Kohteeksi joutui siis keittiön "ei niin mairittelevan"-näköinen jääkaappi- ja astiakaappinurkkaus. 

Edellisessä kuvassa olevan astiakaapin päällä oli lasiovinen pikkuvitriini. Astiakaappi oli iso ja kolho ja ehkä 70-luvulta olevaa ihan perus lastulevyä. Eli ei ehkä juuri se mun unelmien täyttymys astioiden säilytyspaikaksi. Iso hylly sai siis lähteä.

Jääkaappi siirtyi nurkkaan ison kaapin paikalle ja ison kaapin tilalle tuotiin Pikku-neidin huoneesta anastettu vaatelipasto, jonka päälle laitettiin ison kaapin päällä ollut pikkuvitriini ja kolme avohyllyä.

Hyllyillä säilytetään päivittäisessä käytössä olevia astioita se määrä mitä muutamassa päivässä käytetään.

Hylly, joka pitelee kahvikuppeja on tietysti kaikkein tärkein.

Keittiöjakkara sopii sutjakasti lipaston viereen. Jakkaran takana on kori, johon kerätään paperinkeräykseen menevät lehdet suoraan lukemisen jälkeen. Aikaisemmin meillä oli vastaavaan tarkoitukseen kannellinen kori, mutta se ei toiminut kovinkaan hyvin, sillä lehdet kasaantuivat aina kannen päälle.

Mikä sitten on tuo härpäke, joka roikkuu hyllyjen vieressä? No se on vanhan talon "ilmastointijärjestelmä"! Jos ruoka alkaa käryttää uunissa, niin ei tarvitse muuta kuin rytkäistä kanaverkosta tehdystä sydämestä luukku auki.

Pikkuvitriinissä säilytetään astioita, joita ei tarvita päivittäisessä käytössä.

Mitään muuta ei tarvinnut hankkia, kuin hyllyt ja niiden kannattimet. Maalasin hyllyt jämämaalilla.

Projektin aikana keittiöstä tuli aika lailla mieluisampi ja pää on taas jollain lailla kasassa. Nyt vain toivotaan, että selvitään hengissä ja keskikokoisella säikähdyksellä! Eikä tarvitse hätääntyä, Pikku-neidin vaatteet saivat sijaislipaston ompeluhuoneesta:)