Kahvipaussi

Pakko se on myöntää, että välillä tekisi tosi hyvää istua hetkeksi alas. En tee sitä missään nimessä tarpeeksi usein, häärään aina jotain. Ja vaikka olisinkin paikallani, kehittelen, suunnittelen tai visioin aina jotain.

Tämänkin päiväkahvin kohdalla otin ensin pari kuvaa, istuin muutaman siemauksen ajan ja sitten siirryin kuvien ja kahvin kanssa koneelle. 

Mitä, jos pää ja ajatukset eivät tyhjenekään tehokkaimmin paikallaan olemalla, vaan aivot/keho tarvitsevat jotain pientä puuhaa rauhoittuakseen?

Kahvin ja hääräämisen jälkeen siirryin pihalle kukkapenkkiä kitkemään. Kuuntelin tuulessa kahisevia lehtiä ja hengitin. Kuuntelin ja hengitin, kitkin rikkakasveja... juuri sillä hetkellä mun aivoissa ei kulkenut ainuttakaan ajatusta...