Luumuja

Pari päivää sitten ollessani pihalla iltakävelyllä astuin vahingossa luumun päälle,jonka katsoin olevan vielä ihan vihreä ja raaka. Mutta näin ei ollutkaan asian laita! Luumu olikin vihertävän keltainen ja täysin kypsä, makea ja mehukas! Sillä hetkellä tajusin, että meillähän on ihania keltaisia luumuja tavallisten punertavien luumujen lisäksi.


Luumut valitettavasti maistuvat myös luumupistiäisen toukille, jotka ovat nakertamassa jokaisen kypsän punaluumun sisustaa. Toukat syövät luumun kiviä ja maahan podotessaan koteloituvat maahan ja ovat vielä suurempana riesana seuraavana vuonna. Huonot luumut pitää poimia puusta ja maasta ja tuhota esimerkiksi lämpökompostorissa.


Lyhyen kokemukseni mukaan toukat hakeutuvat vasta lähes kypsiin hedelmiin, sen vuoksi ollaankin nyt poimittu luumut syötäväksi hieman aikaisemmin. Keltaisiin luumuihin toukat eivät ole onneksi vielä löytäneet:)

Aamupalajogurtti on saanut nyt makunsa luumuista ja ajattelin kokeilla myös luumupaistosta uunissa. Luumut on pakko halkaista biojäteastian vierellä, sillä toukkia on TODELLA paljon.

Luumulajikkeet ovat todennäköisesti "Yleinen punaluumu" ja "Opal". Yleisen punaluumun hedelmä on keskikokoinen, kypsänä punainen, mehukas, makea ja mausteinen. Sato kypsyy elo-syyskuussa. Opal on ruotsalainen lajike 1940-luvulta, jonka keltaiset hedelmät kypsyvät elokuun lopulla. Hedelmä on mehukas, makea ja aromikas.