19. marraskuuta 2014

Kävelyllä

Kiitos teille kysymyksistä edelliseen postaukseen! Kysymyksiä saa edelleen esittää, vastaan niihin ehkä jopa omien postausten kanssa, sillä aiheista riittäisi juttua paljonkin :)

Käytiin pikkusiskon kanssa pitkällä kävelyllä heti aamusta, kun oltiin viety isosisko kerhoon.

En millään viitsisi valittaa tästä synkkyydestä ja harmaudesta, koska eihän se valittaminen asiaa muuksi muuta.

Silti vähän tekisi mieli napista, kun näitä kuvia katsoo. Ovat jotenkin niin alakuloisia.

Lunta (tai aurinkoa) meillä siis kaivataan, vaikka kovasti yritän nähdä kauneutta näissäkin sävyissä.

Pikkusiskokin on niin totisena, että ihan naurattaa :) Hän seistä tapitti paikallaan polulla, kun räpsin kuvia. Ilmekään ei värähtänyt :)

Näiden epäluuloisten katseiden myötä toivottelen iloa päiväänne :)

10 kommenttia:

  1. Söpö kuin mikä tämä pikkusisko! Kauneus löytyi kun vaihdoin näkökulmaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Kalle! Näkökulman vaihtaminen on monesti ihan paikallaan :)

      Poista
  2. Olet saanut kuvattua ankeastakin kaunista!Minusta nama ovat hienoja kuvia,mutta enpa mina siella Suomessa asukaan,joten tamakin nayttaa eksoottiselta!Hih!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lisay, kivasti sanottu :) Olettekohan jouluksi pääsemässä Suomeen!? Ihanaa joulun odotusta joka tapauksessa :)

      Poista
  3. Minua tämä harmaus taas kiehtoo ja kuvasikin ovat niin kauniin utuisia ja taiteellisia kaikessa harmaudessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos A-R :) Olet oikeassa, harmaus auttaa löytämään siitä sävyjä, joita ei ehkä muuten huomaisi. Mieli kyllä jo kovasti kaipaisi valoa :)

      Poista
  4. Myös harmaa on jotenkin niin kaunista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on. Vielä kauniimpaa se voisi olla auringon paisteessa ;)

      Poista
  5. Upeita kuvia! Minusta niissä on kauniit värit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia, mukava kuulla :) Hyvää viikonloppua!

      Poista