Mulla on täällä nyt aikaa miettiä monenlaisia asioita. Tänään (ja monena muunakin päivänä) olen miettinyt tällaista sanontaa "Kehu nainen päivässä".
Miten paljon me muistetaan kehua ja kiitellä meidän lähellä olevia ihmisiä, tuttuja ja tuntemattomia mutta ennen kaikkea niitä tuttuja? Ihan siitä arkipäivän pyörityksestä ja olemassa olemisesta?
Miksi monelle tuntuu helpommalta avata suunsa, kun on jotain naputettavaa? Miksi joillekin on huomattavasti vaikeampaa (tai jopa mahdotonta) avata suunsa silloin, kun olisi jotain hyvää sanottavaa? Miksi jotkut onnistuvat asettamaan sanansa niin, ettei positiivinenkaan kommentti tule ulos positiivisena?
Ja miten hyvä mieli kehumisesta ja kiittämisestä tulisikaan!? Sekä antajalle että vastaanottajalle. Ja miten paljon nuo hyvät ja kauniit sanat rakentavat pienelle (ja isommallekin) ihmiselle itseensä uskomista ja sitä, että on hyväksytty juuri sellaisena, kuin on? Ja vielä siinä hetkessä (toki parempi myöhään, kuin ei milloinkaan) kun hyvä ajatus on tuoreeltaan mielessä.
Ja sitten vielä se itsensä kehuminen, mitä pahaa siinä on? "Itsekehu haisee" muistan kuulleeni joskus ala- ja yläasteen pihalla. Miten niin haisee? Jos itseensä, olemiseensa tai tekemiseensä on tyytyväinen, niin miksei sitä saisi sanoa itselleen ja jopa muillekin?
 |
| Lakkasin pari viikkoa sitten varpaankynnet, kun ajattelin, että tämä on viimeinen hetki, kun siihen vielä taivun. Neiti näki nuo kynnet muutama ilta sitten ja ihastuneena huudahti "äiti, sulla on niiiiiin kauniit varpaat". Kehu tuli suoraan sydämestä, lapsilta se luonnistuu niin upeasti. Lakkasin samalla keväisellä pinkillä sormienkin kynnet ja ihan itse (ilman, että omakehu haisee) täytyy sanoa, että kylläpä ovat hirmuisen nätit :) Toki kuulen sen myöhemmin vielä neidin ja isännänkin suusta <3 Kiitos ihanille lukijoille, että luette mun jutut postauksesta toiseen <3 Muistakaa kehua ja kiitellä itseänne ja toisianne! |
Kirjoitit kyllä TODELLA asiaa!!! KIITOS!
VastaaPoistaMinä annan lähes päivittäin positiivista palautetta kanssaihmisilleni, koska olen huomannut että siitä tulee itsellenikin erittäin hyvä mieli- siitä vastaanottajasta puhuttamattakaan ;)
Sä olet IHANA nainen, kirjoituksiasi on niin valtavan hienoa saada lukea ja kyllä kyntesikin kauniilta näyttävät <3
KIITOS Mari! Tiedätkö, että uskon sun olemaan ehkäpä sydämellisin nainen, jota en tunne lainkaan oikeassa elämässä <3
PoistaMä yritän myös antaa paljon positiivista palautetta. Neitihän siitä suurimman osan saa...muiden kanssa joudun kyllä tsemppaamaan :) Lupaan sen tässä ja nyt!
Oi miten ihana teksti tuo edellinen! Ja ihanaa, että olet päässyt tässä raskaudessa sen päivän ylitse jo! Oikein mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistat. toinen, jolla on uusi manikyyri. Tyttäreni teki minulle elämäni ensimmäisen ranskalaisen manikyyrin. Aika ihana, sekä lakkaus että tytär!
KIITOS Nonna <3 Ranskalainen manikyyri onkin kaunis! Ihana tytär sulla :)
PoistaTuossa asiassa olisi parannettavaa varmaan meillä jokaisella. Liian vähän tulee annettua positiivista palautetta, kehuja jne. Ja yhtä harvoin niitä saa. Ja miten hyvä mieli tuleekaan puolin ja toisin kun joskus muistaa sanoa jotain kivaa toiselle.
VastaaPoistaKunhan muistaisi nuo lähimmät ihmiset pitää sopivassa kehukierteessä, siitä voisi aloittaa :) Tämä ainakin mulla tavoitteena :)
PoistaNiin totta kirjoitat, miten se onkaan niin vaikeaa kehua - ja myöskin olla kehuttavana. Taidanpa ottaa asiakseni lisätä kehumista ja aloitan sen heti. On kyllä aivan mahtavan pirtsakat kynsilakat, ja taidan nyt samantien mennä itsekin lakkailemaan kynnet pinkeiksi :)Ihan vain perjantain kunniaksi.
VastaaPoistaSulla on Saga siellä varmasti tosi kauniit kynnet :) Mulle kehuttavana oleminen on jotenkin vaikeaa. Tästä lähin harjoittelen sanomaan kiitos (hymyn kera), kun joku kehuu, enkä vain mutise jotain epämääräistä vastaukseksi! Ihanaa viikonlopun jatkoa :)
PoistaKirjoitat täyttä asiaa.
VastaaPoistaOlen varmaan jotain sata vuotta (no ei ihan, mutta melkein) itseäsi vanhempi uusi lukija, mutta tuli niin mieleen ajat, jolloin tein töitä matkaoppaana maailmalla.
Meillä oli 1 vapaapäivä viikossa ja silloin usein ihan vaan omaksi iloksemme järjestimme jotain ylimääräistä ohjelmaa asiakkaille. Yksi niistä oli vesijumppa, josta tulikin tosi suosittu. Mutta sensijaan, että kukaan olisi kirjoittanut palautelomakkeeseen, että vesijumppa oli kivaa, niissä luki yleensä "Vesijumppaa olisi saanut olla enemmän..". Negatiivinen kiitos siis.
Omaksi elämäntehtäväkseni olen ottanut positiivisuuden jakamisen, koska negatiivinen energia syö jaksamista ja siihen en halua loppuelämääni haaskata :).
Hyvää viikonloppua!
Annukka lämpimästi tervetuloa lukijaksi! Kuulostaa tutulta tuo kokemasi negatiivinen kiitos. Olen ohjannut koko opiskeluaikani yksilö- ja ryhmäliikuntaa (eli 3-4 vuotta) ja mulla on edelleenkin tallessa ne KAKSI palautelappua, joissa lukee jotain "Anna on huippu" tai muuta vastaavaa! Sanallista palautetta tuli enemmänkin mutta kyllä se palautteen saaminen niin kiven alla on toisinaan ollut! Ei onneksi negatiiviseksi käännetty noita mun saamia palautteita...
PoistaHyvää viikonlopun jatkoa sulle myös :)
Kirjoitanpa nyt kerrankin jotain. Nyt jos koskaan haluan antaa palautetta. :)
VastaaPoistaMe olemme toisillemme kuin peilejä. Lapselle rakentuu omanarvontunto (omakuva, itsetunto, miksi sitä nyt kutsutaankin), kun hän peilaa itseään muiden eniten tietysti lähimpien ihmisten) kautta. Se kuinka lapselle puhutaan, miten häntä katsotaan jne. ovat siis merkityksellisessä asemassa ja selvästi liitoksissa lapsen myöhempäänkin elämään, aikuisuuteen.
Uskon, että omanarvontunto kuitenkin jatkaa kehitystään läpi elämän. Onneksi. Aikuisetkin käyttävät muita ihmisiä peileinään. Jos kuitenkin välillä vaikuttaa siltä, että ympärille on kerääntynyt sitruunan syöneitä läheisiä (sellaisia oikein happaman näköisiä), voimme kääntyä oivallisen peilin, itsemme, puoleen. Kehu ja kiitos niin itselle kuin muillekin ei ole keneltäkään pois, eikä maksa mitään.
Kyse ei ehkä ole mistään muusta kuin näkökulman ja asenteen muutoksesta. Maailma ympärillä pysyy ennallaan, mutta omaan suhtautumiseen voi vaikuttaa. Minkä tahansa asian voi ilmaista myös positiivisesti. Aina se ei välttämättä ole helppoa ja tule kovin luonnostaan, mutta moni muukin taito kai opitaan harjoittelun ja toiston kautta. ”Kehu nainen päivässä.” Siinä yksi ohjenuora, jonka voisi kirjoittaa jääkaapin oveen. Kiitos Anna jälleen kerran kolahtavasta pohdinnasta!
KIITOS VIISAS SISKONI kommentista, joka täydentää mun postausta <3 Taidetaan olla peilien lisäksi toistemme palasia myös, mä ja sä :) Viisaita sanoja, KIITOS niiden jakamisesta!
PoistaKIITOS! Nähtävästi mun pitää vielä harjoitella kiitosten ja kehujen vastaanottamista. :)
PoistaEikö se mennyt myös niin, että "kel onni on, sen kätkeköön" :) Näitähän me ollaan sukupolevsta toiseen itsellemme ja jälkipolville opetetettu :)))
VastaaPoistaOlen pyrkinyt soveltamaan omaan eläämääni neljän koon (4xK) mottoa: Kannusta, kysy, kuuntele ja kunnioita.
Tämän avulla vuorovaikutus on todella antoisaa ja sitä voi oikein hyvin käyttää myös monologissa itsensä kanssa.
Tuohon voisi oikein mainiosti liittää vielä yhden koon (5xK) KEHU. Aito kehuminen tulee sydämestä ja ei varmaan tarvitse olla ylitsepursuavaa, aivan niin kuin lapset sen vilpittömästi osaavat.
Hyvät 5xK muistettavaksi, KIITOS Siili!
PoistaNäitähän tosiaan riittää, jotka kuuluvat samaan kategoriaan tuon "kel onni on, sen kätkeköön"...
Eikös se Haloo Helsinkikin jossain biisissä kerro, että:
VastaaPoista"Ei rakkaus käyttämällä kulu, se vahvistuu.
Eikä liekki pala vakan alla, se tukahtuu"
Niin että rakastetaan ihana voimesti niitä meidän kanssaihmisiä, oli perhettä tai ystäviä, ehkä vaan kadulla vastaantuleva upean tukan omaava nainen. :)
Laalia
KIITOS Laalia kommentista! Haloo Helsinki se tosiaan on, jonka biisissä noin lauletaan. Sama biisi jatkuu "eikä maailma paremmaksi muutu, jo ei sitä paremmaksi tee" aika osuva jatkokin tähän aiheeseen. Ja mikä just nyt kyseiseltä bändiltä kolahtaa on "huuda huuda ilosta, huuda huuda vapaudesta ja huuda huuda onnesta, ja sä voit poistuu hymyillen..." Haloo Helsinki osuu ja uppoaa mulle aika kivasti :)
PoistaMukavaa viikonlopun jatkoa!
Oi, kaunista. Erityisesti tuntuu siltä, että se itsensä kehuminen unohtuu. Jotta pysyy hyvillä mielin ja jaksaa tsempata myös muita, itsensä kunnioittaminen kuuluu ykkösasioihin. Ja hyvän mielen tuojia ovat mm. lakatut kynnet :).
VastaaPoistaOlet ihan oikeassa Hammi! Jos ei kunnioita ja rakasta itseään, ei muillekaan jää juuri jaettavaa.
PoistaIhanaa sunnuntaita sulle Hammi!