4. marraskuuta 2014

Niin heikko

Ei ole mikään salaisuus, että olen aika kulutusvastainen. Suurin syy siihen on se, että mun mielestä tavaraa on tässä maailmassa jo ihan liikaa. Toinen, myös varsin painava syy on se, että ahdistun tavarapaljoudessa. Se on syy myös siihen, miksi meillä on niin kovin "avaraa" ja "tilantuntua" kuten usein kommentoittekin. Tulisin vaan hulluksi muuten...ihan pätevä syy pitää tavaramäärä kurissa ;)

Ja helppohan mun on olla kulutusvastainen ja olla ostamatta, kun en ole ikinä houkutusten äärellä. Ei täällä meidän nurkilla sellaisia juuri ole ja Helsigissäkin korupajalla on niin kiireistä, etten ehdi työpäivien aikana edes haaveilla keskustaan menemisestä.

Niinhän siinä kuitenkin kävi, että heti houkutusten äärellä olin heikko ja ostin Happylightsit. Tänään oli pieni hetki aikaa piipahtaa Itiksessä, kun hain tyttöjä mummolta enkä päässyt Stockmannilta ulos ilman noita palluroita. Ja mikä pahinta, ne ovat ihan älyttömän ihanat turhakkeet! Onneksi sentään pystyin vastustamaan täydellisen morttelin kiusausta Indiskassa. Se vaati kyllä tukipuhelun siskolle, joka löytää aina keinon käännyttää ostohalut "entarvitsekaantätäkään"-suuntaan. Ja siis oikeasti tarvitsisin mutta sisko muisti, että meidän vanhemmilla on mortteli, jota eivät koskaan käytä. Seuraavaksi tekstaria äitille ja noin, saan heidän morttelinsa pitkäaikaislainaan :)

Tämä nostaa päätään aina tässä marraskuun puolella. Joulu tulossa, enkä halua ostaa mitään. Kiitos, että luitte tähän asti. Nyt mun on helpompi hengittää, kun sain tämän heikon hetkeni avattua ;)

Viime vuonna meni näköjään joulukuun puolelle tämän saman asian vatvominen.

30 kommenttia:

  1. :) siksipä täälläkin tuvalla on lähes jatkuva kirppari :) ja onneksi! olen alkanut myös miettimään omia "ihan pakko saada juttuja" että eipä ne niin kummosia olleetkaan...mutta kyllä noi valot on aikas ihkut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla olisi kanssa kirpparille tavaraa lähdössä...ihan älyttömästi muuten sellaista, jota olen kirppikseltä kotiin kantanut...nyt sitten kannan takaisin.

      Valot on ihanat, ei siitä mihinkään pääse! Ihanaa joulun odotusta teidän tupaan <3

      Poista
  2. Kauniit ovat valosi ja järkeviä ajatuksia sinulla on tuon ostamisen suhteen. Nykyään kun ostellaan sitä ja tätä ja hetken päästä niistä pitää sitten yrittää päästä eroon. Ja mitkään säilytystilat ei riitä tavarapaljouden varastointiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ihan samaa mieltä Kristiina, varsinkin vaatteista on tullut ihan kertakäyttötavaraa. Meillä on tietoisesti jopa vähennetty säilytystilaa, jotta tavaraa ei oikeasti saa mihinkään jemmaan! Kun ne säilytystilat kuitenkin tuppaavat täyttymään, oli sitä minkä verran tahansa.

      Poista
  3. Hyvin samoilla linjoilla ollaan täälläkin.

    VastaaPoista
  4. Olen huomannut vähentäneeni tavaroiden ja vaatteiden ostelua aika rajustikin parin vuoden aikana, juurikin mainitsemistasi syistä. Joka puolelta tulviva tavaramäärä ahdistaa ja tuntuu, että sen keskellä on hankala edes ajatella selkeästi. Kirppareilta ostaminen/tavaran eteenpäin myyminen ei riitä enää oman ekologisen omantuntoni hiljentämiseen; tavaraa on myynnissä jo lähtökohtaisesti niin paljon enemmän kuin ostajia ja laatu suurimmaksi osaksi pöydältä toiselle vellovaa, ongelmajätteeksi luokiteltavaa trikoomerta. Kirppareilla toki käyn edelleen, mutta minusta on tullut paljon kriittisempi ostamani tavaran suhteen.

    Ja tämän paasauksen jälkeen on todettava, että ostin samaiset Happylightsit itsekin :D Pysyykö sulla nuo pallot paikallaan? Itsellä ne tuntuu irtoilevan jo ohi kävelystä, reiät ovat valoihin liian suuret. Ostinko maanantaiversion vai jäikö multa jotain oleellista huomaamatta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että paasasit Enne, pieni paasaus on aina kohdallaan ;)

      Kyllä mun pallot pysyy paikoillaan. Paketissa oli ohje leikata reiän kohdalle pieni viilto ja työntää valo vartta myöten pallon sisään. Leikkasin niin pienet viillot että ihan piti palloja runnoa että varsi upposi palloon mutta ainakin pysyvät napakasti :) Tavallaan keventää mun taakkaa, että säkin haksahdit noihin...

      Poista
    2. ...no enhän mä mitään käyttöohjeita ole lukenut... :D Kiitokset!

      Poista
    3. Eipä kestä kiittää :D Kuka nyt ohjeita lukee hei!

      Poista
  5. Mulla myös ihan samanlainen ajattelutapa. Liika tavaramäärä ahdistaa ja tuntuu enemmänkin taakalta. Itsekin sorruin noihin samoihin pallovaloihin. Ei ne tosin ole meille turhakkeet, vaan pojan yövaloiksi oikein sopivat, se söpöys noissa on vaan tietysti sivuseikka ;) Ajattelin jo ensin askarrella noita itse, mutta palloja paikalleen pujottaessa tuli sellainen olo, että onneksi en yrittänyt. Noissa oli se viilto jo valmiina, mutta silti noiden paikalleen pujottelussa oli ihan tarpeeksi hommaa :D Hyvin pysyy kuitenkin paikoillaan eikä tipahtele.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me koitettiin Heidi askarrella itse mutta ei niistä tullut sellaisia, kuin olin ajatellut :D Ja tosiaan kyllä yövalolle on aina tarve...nämä ovat siihenkin varsin kauniit!

      Poista
  6. Nyt munkin alkoi tehdä mieli noita valoja...
    Viime vuosina olen yrittänyt kierrättää ja tuunailla monenlaista, ideoitahan olisi pilvin pimein. Juuri nyt virkkaan mattoja ja koreja t-paidoista, huovutin villapaitoja ja teen niistä tyynyjä, patalappuja ja rannekkeita. Tykkään antaa joululahjoja, joten haluan tehdä niitä myöskin itse.Joulukortteihin käytän vanhoja joulupapereita, vanhoja kuvia ja -sanomalehtiä.
    Lehtiä vien kiertoon kirppareille ilmaisjakeluun ja sairaalan vastaanotoille. Yritän käyttää pakkasesta kaikki marjat ja tarjousruuat talven aikana. Kesällä tietysti kerään luonnosta mustikat, puolukat, vadelmat ja teen omista omenoista hilloa. Monessa asiassa voi säästää, eikä aina ostaa uutta. Kivaa marraskuuta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa ihan mun puuhilta Eeviregina! Monta projektia ja näperrystä menossa ja koko ajan lisää ideoita mielessä.

      Kiitos, kivaa marraskuuta sinulle myös!

      Poista
  7. Kivat valot ja tuovat tähän pimeyteen kivaa lämmintä valoa. Mun ei onneksi tarvi edes himoita niitä kun meillä on jotkut tähtivalot vuosien takaa jotka käytän ensin "loppuun".

    Les is more. Meidän kaikki "ylimääräiset" tavarat on mun vanhemmilta perittyjä tai miehen mummolta ja hänen mummolta. Lelut on kyllä jotkut uusia, mutta kahdeksalla lapsella on aika paljon kerääntynyt vuosien varrella. Yritän olla ostamatta tai siis olen ostamatta mitään koska meillä on jo kaikkea. Näin joulun alla sitä aina huomaa kuinka paljon kaikkea sitä itsellä onkaan. Ja olen alkanut tekemään niin että laitan tavaroita kaappiin "jemmaan" ja otan sieltä esiin uuden kauden alkaessa ja tavarat tuntuu taas uusilta. Joskus jemmaan kaapin perukoille pariksikin vuodeksi jonkun ja voi kuinka siitä nauttiikaan sen ajan jälkeen ihan erilailla.

    Joululahjat lapsille olen ostanut jo, samoin kaikki jutut joulukalentereihin lapsille. Nyt menen kaivamaan joulukoristeita jotka äitini on minun ollessa pieni tehnyt. Niiden esille laittamisesta alkaa meidän perheessä joulunodotus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo tavaroiden (lelujen) jemmaan laittaminen on kyllä nerokasta! Meillä tehdään sitä myös. Lähinnä siitä syystä, että leluja on aivan liikaa, eivätkä tytöt osaa leikkiä millään niistä, jos ovat kaikki esillä. Laitan säännöllisesti sellaisia leluja syrjään, joilla ei olla vähään aikaan leikitty. Otan niitä esiin vasta pyydettäessä tai sitten, kun kaivataan "uutta" tekemistä. Silloin on kiva leikkiä omalla tutulla lelulla, jonka oli jo melkein unohtanut :)

      Ihanaa joulunodotusta teidän perheelle!

      Poista
  8. Mulla on ihan sama ajattelu. Haluan ostaa mahdollisimman vähän mitääm ja mieluiten käytettynä. Mutta noita lamppuja olen himoinnut myös pari vuotta! Vielä ollaan pärjätty itse tehdyllä huopapallokoristeella, joka näyttää vähän samalta, tosin ilman valoja... Saattaa olla että vielä sorrun noihin valoihin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä ennätin myös himoita näitä valoja aika kauan ja tavallaan se sortuminen ei ole niin paha, kun asiaa on miettinyt niin pitkään. Mutta tarvitsenko näitä niin, kuin TARVITSENKO? En...se kyllä vähän kaivertaa...

      Jos näihin valoihin sinäkin sorrut, ymmärrän hyvin mistä se johtuu ;)

      Poista
  9. Joskus sitä vaan sortuu. Mun kohdalla niin käy vähän liiankin usein, en voi vastustaa kauniita juttuja :P Noissa on kyllä tosi kaunis valo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä on kyllä nätit ja tuovat niin kauniisti tunnelmaa. Kauniita juttuja onkin aika vaikea vastustaa...

      Tunnelmallista marraskuuta Tiina teille <3

      Poista
  10. Jotain pientä ja kaunista joskus - ei paha. Noista palleroista on varmasti pitkään iloa :)
    Tunnelmallisia kuvia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos PirjoW <3 Olet oikeassa, näistä on varmasti iloa pitkään :)

      Poista
  11. Rauno Kulmala; Hyvin kauniisti kirjoitettu pieni blogi,hauska,hyvin sommiteltu ja hyvät kuvat.Ihanat pallukat.Hyvä AnnaW,Suosittelen ystäville ja kaikille blogisteille.terv Rauno-pappa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi Rauno! Mukava kuulla, että pidät blogistani.

      Poista
  12. Noi valot vain yksinkertaisesti niin kauniit tunnelmantuojat, ettei mitään rajaa. Mulla ollut jo pari vuotta ja nehän on ikuiset eli sehän on kestävää kulutusta jos mikä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, näihin ei varmaan kyllästy koskaan! Pitkään kestävät hankinnat ovat kyllä niitä kannattavimpia.

      Poista
  13. Oon kyllä täysin samoilla linjoilla! Olen osannut karsia oman kulutushysteriani lähes minimiin, kierrätyksen jalon taidon olen oppinut, samoin nyt kun uuteen kotiin muutettiin, ollaan melkein kaikki remontti/sisustusratkaisut tehtykin kierrättämällä mitään uutta ostamatta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa tosi hyvältä Jasmiina! Uutta ostamatta saa kaunista aikaan :)

      Poista
  14. Minä taas olen sellainen hamsteri, että vaikka periaatteessa turhaa tavaraa ja sellaisen ostelua vastustankin, joudun kaikenlaisten kiusausten äärellä aina kovastikin perustelemaan itselleni, miksi en tätäkään turhaketta tarvitse, kun sen ostamisesta vielä tulisi niiiin hyvä mieli. Mutta oma työhuone kodin yhteydessä ja poissa keskustan kauppojen ääreltä on kyllä auttanut kovasti, jotenkin nykyään niitä kiusauksiakin tuntuu kauppareissulla huomaavan paljon aiempaa vähemmän - ja tähän ei nyt sitten lasketa suklaata! ;) - kun kaupassa ei tule pyörittyä bussia odotellessa tai muuten joutilaana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tietenkään tähän lasketa suklaata :D Mun mielestä ruoka on muutenkin asia erikseen...ja siis suklaa ei ole tarpeetonta ;)

      Poista