27. marraskuuta 2014

Nyt leluasiaa ja pari sanaa lahjoista

Luonnonvalo kysyi Kysymyksiä-postauksessa mun ajatuksia leluista:

"Hei! Minäkin ahdistun liiasta tavarasta ja jaan saman kokemuksen kanssasi, että kotona pitää olla tilaa hengittää. Kannatan myös ekologisia ja eettisiä ostoksia. Omat tavarani pystyn vielä pitämään kurissa, mutta minusta olisi todella mielenkiintoista tietää, miten lelumäärä pysyy järkevänä? Meillä on 1,5 v. ja 3,5 v. lapset (tyttö ja poika) ja olen alusta asti sanonut itselleni (ja muille siinä sivussa) että mielellään kestäviä ja järkeviä leluja EIKÄ LIIKAA! Meillä ei ole läheskään kaikkia leluja, joita lehdissä ja kaupoissa on, mutta omaan mittapuuhuni nähden meilläkin on liikaa leluja. Ja taas "pitäisi" ostaa lisää, kun on joulu tulossa. Tykkään kyllä oikeasti ostaa joululahjat ja tiedän hyviä leluja, joille meillä on innokkaat leikkijät, mutta liikaa en halua ostaa. Mikä on sitten liikaa ja kuinka paljon on riittävästi? Olen ostanut tällä hetkellä kummallekin lapselle kaksi lelua ja mielestäni se on ihan hyvä määrä. Lisäksi kumpikin lapsi saa paketin kahdesta mummolasta ja yhdeltä tädiltä eli yhteensä tulee jo viisi pakettia per lapsi! Minkälaisia määriä sinä ja myös te muut pidätte hyvänä? Olisin iloinen, jos jakaisit joskus joitakin ajatuksia leluista, kun ne ovat teilläkin ajankohtainen aihe. Mukavaa alkanutta viikkoa ja hyviä kuvia olitte saaneet!"

Kiitos hyvästä kysymyksestä! Tämä asia puhututtaa meitä todella paljon enkä oikein tiedä miten sitä lähtisin purkamaan. Aloitetaan vaikka siitä, että meillä ei ole sellaista määrää leluja, joka olisi mun mielestä sopiva. Leluja on ehkä viisi kertaa enemmän. Olen tullut tässä asiassa siihen tulokseen, etten voi vaikuttaa lelujen määrään, sillä emme osta niitä itse juuri lainkaan, vaan niitä ilmestyy (ostamattomuustoiveista ja -pyynnöistä huolimatta) muutamasta paikasta, joita en ehkä tässä lähde määrittelemään sen tarkemmin.

Voisin ensin muutamalla sanalla perustella miksi leluja ei tarvitsisi niin paljoa. Nämä ovat siis omia mielipiteitäni. Meidän tytöt, 1- ja 5-vuotiaat, eivät oikeastaan melkein koskaan leiki leluilla. Pienempi tykkää muun muassa siirrellä tavaroita paikasta toiseen, lotrata tiskialtaassa vedellä ja tanssia, hyppiä ja heilua. Isompi tykkää kaikesta luovasta, piirtämisestä, maalaamisesta, askartelusta, laulamisesta, tanssimisesta, erilaisten esitysten tekemisestä. Lisäksi hän on juuri oppinut lukemaan ja kirjoittamaan ja lukee mielellään ja pitää tarinoiden kirjoittamisesta. Joskus silloin tällöin hän leikkii barbeilla tai nukeilla mutta ei missään nimessä joka päivä, ehkä kerran viikossa oikeasti. 


Luulen, että meillä on kaksi ongelmaa lelujen kanssa, siis miksi niillä ei leikitä. Niitä on A) liikaa ja B) ne ovat liian "rajoitteisia" meidän luoville lapsille. Leluja on niin paljon, ettei isosisko edes muista mitä kaikkea hänellä on ja valinnanvaikeus on myös suuri. Hän ei pysty päättämään millä leikkisi ja sen vuoksi usein päätyy johonkin omaan luovaan juttuunsa. Lisäksi lelut ovat "niin pitkälle pureskeltuja" ettei niissä ole juuri variaation mahdollisuutta eikä mielikuvistustakaan tarvitse paljoa käyttää.

Olen tehnyt jonkun verran sellaista, että laitan lelun joka päivä pois lasten tietämättä ja otan kyseisen lelun esiin vasta, kun sitä kaivataan. Vaikuttaisi siltä, että kaivattuja leluja ei juuri ole... No joka tapauksessa leluja on paljon syrjässä sen vuoksi, että olisi helpompi päättää millä leikkii. Ja vaihtelua saa sillä kun nakkaa laatikollisen leluja varastoon ja tuo sieltä toisen tilalle.


Hyvät lelut ovat mun mielestä pitkäikäisiä, monikäyttöisiä, toiminnallisia ja yhteen sopivia. Ne puiset palikat ovat hyvä esimerkki, joita on jo mun lapsuudessa 80-luvulla ollut. Palikoissa on kirjaimia, numeroita, lintujen ja kalojen kuvia...kaikki tietää mistä palikoista puhun. Niitä on meillä järjestetty kaikilla mahdollisilla tavoilla, niistä on rakennettu tunneli junarataan, niillä on kirjoiteltu nimiä ja harjoiteltu numeroita, värejä ja laskemista. Ja ne kestävät äidiltä tyttärelle. Oikeastaan mitään niitä parempia leluja en edes keksi. 

Me ollaan ehkä ensimmäisenä jouluna ostettu isosiskolle joku lahja itsekin mutta sen jälkeen todettu, ettei edes yhden lahjan ostaminen kannata, sillä lahjoja tulee muutenkin niin paljon. Muutama tosi kovin toivottu lelu riittää mun mielestä oikein hyvin ja niitä voi sitten toivoa niiltä tahoilta, jotka haluavat lahjan hankkia.


Isosisko on saanut nyt muutamana vuonna synttärilahjaksi kummeiltaan "lahjakortin" yhteiselle retkelle ja siitä tyttö on tykännyt tosi kovin. Jouluna tällaisen toteuttaminen voi olla vähän haastavampaa, kun se on se pukki, joka lahjat tuo, eikä kummit :D Mutta en tiedä, voisiko sitäkin jotenkin muokata jouluun sopivaksi vaikka tähän tyyliin: "Kummitätisi on toivonut kovasti joululahjaksi yhteistä hetkeä kanssasi paikkaan X ja koska sinä ja kummitätisi olette molemmat olleet kilttejä, niin annan tämän lahjakortin teille molemmille" :D Mitä sanotte toimisiko tämä? Mun mielestä voisi toimia oikein hyvinkin.


Tämä oli todella haastava aihe, kiitos luonnonvalo, että pyysit sitä pohtimaan. Ja sen haluan vielä lopuksi sanoa, että te kaikki, jotka juuri nyt mietitte, mitä meidän lapsille pitäisi hankkia jouluksi, niin sanon vain "Älkää ottako tästä paineita!" Ajatuksella annettu lahja on varmasti mieluinen, on se sitten tavara, halaus, kortti tai mitä muuta tahansa :)

27 kommenttia:

  1. Meidän tytöillä 7 ja 2,5 v. on kyllä ihan sama juttu, leluilla leikitään tosi vähän. Vanhempi tekee just saman tyyppisiä juttuja kuin teidän :) Barbeilla tai nukketalolla hän ei leiki ikinä. Pienempi tykää leikkikärrystä ja vauvanukesta, sekä erilaisista kasseista, muuta hän ei tunnu tarvivan. Suurin osa leluista seisoo siis jossain koreissa ja kaapeissa tyhjän panttina. Esim. majan tekeminen ja juuri nuo luovat jutut on paljon mieluisempia. Ja kirjat tietysti. Olen keräillyt tässä pikku hiljaa näitä turhia leluja pois, eikä niitä näytä kukaan kaipaavan. Ja toivon ettei niitä kertyisi mistään lisää..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa ihan meidän tyttöjen toiminnalta tuo kertomasi :) Majaleikeistä meilläkin tykätään ja varsinkin isosisko tykkää kirjoista. Mun alettava myös keräämään leluja pois ja vaikka isosiskon kanssa ihan yhdessä sovittava, mistä voidaan luopua kokonaan, niin voin sitten hankkiutua niistä kokonaan eroon!

      Poista
  2. Tosi hyvä ja näin joulun alla varsinkin hyvin ajankohtainen aihe! Meillä lapset leikkivät tietyillä leluilla tosi paljon. Pojan 3,5v lempi lelut ovat oikeastaan aina olleet dublo legot ja junarata. Niillä leikitään vuorotellen ihan joka päivä. Samoin palapelit ja kirjat ovat jokapäiväisessä käytössä. Mielikuvitusleikit ovat nyt myös pinnalla sekä piirtely ja kirjaimien kirjoittelu. Tyttö 1,5v leikkii paljon pojan kanssa dubloilla ja junanradalla, mutta ihan lemppari hänellä on nykyään nuo palapelit. 20 palaisia pelejä hän rakentaa päivästä toiseen ja niitä onkin tulossa jouluksi lisää, kun osaa edelliset jo ulkoa. :)

    Mekään emme ole ostaneet omille lapsille leluja tai oikeastaan muutakaan joulu/synttärilahjaksi, vaan isovanhemmat ovat hoitaneet lahjat meidän toiveidemme mukaan. Kätevästi ulkoistettu! :D Mutta järkevää näin, koska haluavat kuitenkin jotakin lapsille ostaa ja ihanaa, että kysyvät toiveitamme. Olisi niin turhauttavaa saada kasapäin leluja, jotka eivät vastaa meidän tarpeitamme. Dublot ja junanradat ovat minusta tosi kehittäviä ja kestäviä leluja, joten niitä saa minusta olla enemmänkin, kohtuus tietenkin kaikessa. Samoin palapelit ja kirjat. Kirjoja ei minusta voi edes liikaa olla, antavat niin paljon lapselle! Suurin osa meidän kirjoistakin on minun ja siskojeni vanhoja, ja muut on sitten tullut lahjoina. Vähemmän meillä leikitään sitten pikkuautoilla ja muilla yksittäisillä leluilla. Yksi kori on täynnä juuri näitä epämääräisiä leluja, joita aika harvoin otetaan esille. Täytyy viedä osa kirpparille jossakin vaiheessa.

    Meillä ei leluja ole mielestäni mitenkään järkyttävää määrää, tämän olen todennut, kun olen vierailut joissakin kyläpaikoissa. :D Ihan mahdottomia määriä leluja löytyy joistakin kodeista! No, meillä lapset vielä sen verran pieniä, että ehtiihän niitä tulla koko ajan lisää. Minulla ei sinäänsä ole mitään leluja vastaan, kunhan niillä tosiaan leikitään ja niille on selkeästi omat korit ja paikka kodissa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos omien kokemusten jakamisesta Maria! Paljon yhtäläisyyksiä omiin kokemuksiini. Mullakaan ei ole mitään leluja vastaan, kunhan tosiaan määrä pysyy kohtuudessa ja niillä oikeasti leikitään.

      Mukavaa joulun odotusta teille! :)

      Poista
  3. Kirjoittelit taas mukavia asioita lahjoihin liittyen. Tuo luovuus, jota sinunkin lapsillasi tuntuu olevan mukava määrä, on kyllä tarpeellinen taito tulevassa elämässä. Olen iloinen, että omat lapsenlapseni tyytyvät niukkuuteen täällä mummin ja ukin kotona. Tyhjiä ruoka yms. paketteja kerään heille talteen ja kauppasta on leikitty jo muutama vuosi! Siinä on opeteltu samalla rahoja (aluksi halusivat antaa tavarat ilmaiseksi, kun ostaja oli niin kiltinnäköinen:D ) Mainoksia he piirtävät mielellään ja hintoja teipataan purkin kylkeen. Omien lasteni kirjat kiinnostavat heitä edelleen, kuten kaikki säilyttämäni Broit ja Legot, muisti- ja palapelit. Näillä on pärjätty, eikä tekeminen ole loppunut. Toki heilläkin on paljon (=liikaa) leluja omassa kodissa, mutta sielläkin piilotetaan osa, että mielenkiinto säilyy. Oli kiva kysymys Luonnonvalolta ja ajankohtainen näin joulua odotellessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Villis kommentista! Juuri tuollaiset touhut ja leikit ovat parhaita, joita kuvailet teidän lastenlasten siellä teillä puuhastelevan. Tietty "niukkuus" on kyllä ehdottomasti hyvästi :)

      Poista
  4. En nyt kommentoi muihin asioihin,mutta mielestäni on väärin se,että lapsille ei kerrota mistä lahjat oikeasti tulevat.Se on epäkohteliasta lahjan antajaa kohtaan.Tuntuisi tyhmältä ostaa jollekkin jotakin ja siitä kiitettäisiin pukkia.tepa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Tepa! Kiva, että toit mielipiteesi esille. Kaikki tekevät tavallaan ja kaikki kokevat lahjansaajana ja lahjanantajana nämä asiat siten, kuin kokevat. Meillä on tosiaan lapsille puhuttu pukista ja toisaalla taas tehdään toisin. Niinhän se menee :)

      Hyvää joulun odotusta sinulle!

      Poista
    2. Kun olin itse lapsi, kummitätini lähetti usein joulupaketin postissa. Lahja laitettiin jouluna kuusen alle ja avattiin samalla, kun pukinkin tuomat paketit. Lapsenmieleni ei sekoittunut, päin vastoin oli hauskaa saada lahjoja sekä kummilta että pukilta. Tuntui siltä, että moni välittää. Nyt kun itse olen kummitäti, tuntuisi kyllä todella kurjalta, jos kummilasteni vanhemmat kertoisivat lapsilleen rakkaudella valitsemieni lahjojen olevan joltain joulupukilta. -N

      Poista
    3. Niin ja vanhempani painostivat minua aina joulun jälkeen erikseen soittamaan kummitädille ja kiittämään lahjasta. Se varmasti tuntui kummitädistä mukavalta, vaikka itseä aina jännittikin. Kyllä lahjan antajalle täytyy kiitos sanoa. -N

      Poista
    4. Kiitos N, että kerrot omia kokemuksiasi! Minusta joulupukki ja lahjoista kiittäminen eivät poissulje toisiaan. Minulle lahjanantajana paras kiitos on se, että näen sen olevan mieluinen, vaikka lelu oikeasti leikeissä mukana tai vaikka vaate jatkuvalla käytöllä. Totta kai lahjasta kiitetään aina mutta siihen lienee useita eri tapoja, toiset tekevät toisella tapaa ja toiset toisella :)

      Hyvää joulun odotusta sinulle N!

      Poista
  5. Olipa niin mielenkiintoinen aihe, että pakko itekkin kommentoida. Me ollaan ostettu joka vuosi lapsille jouluksi yksi lahja per lapsi, eikä lahjasta ole tosiaankaan välttämättä löytynyt lelua. Käyttöesineet (mm. luistimet) on olleet aivan yhtä pidettyjä lahjoja. Meilläkin leikitään pääasiassa vain legoilla (pikkulegot ja dublot), puisella junaradalla ja nyt lapset ovat innostuneet kauppaleikistä. Majanrakentelu, piirtely, muovailu ym. luova on myös kestosuosikkeja. Niin ja kirjat. Meiltäkin löytyy paaljon (omasta mielestä) turhia lejuja mitä ollaan saatu ja aika surutta olen heitellyt niitä pois kun vähänkään on menneet rikki. Välillä tekisi mieli viedä niitä kirppikselle/kierrätykseen, mutta toisaaltaan hävettää esim.myydät toisilta saatuja lejuja. Juu ja kun lelulehtiä ite katselin niin mietinpä taas, että suurin osa leluista taitaa leikkiä ihan itsekseen! Taitaa nämä lelujutut olla ikuisuuskysymyksiä lapsiperheissä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, olet oikeassa, ne lelulehtien lelut kyllä leikkii ihan itsekseen :D Tosi hyvän kuuloinen systeemi teillä lahjojen hankinnan suhteen. En tiedä miksi meillä tuo isosisko toivoo niin kovasti niitä leluja, kun ei niillä edes leiki. Varmaan juuri sukset tai luistimet tulisivat paljon enemmän käyttöön.

      Mukavaa joulun odotusta teille!

      Poista
  6. Ite en henk.koht. tykkää tästä pukin lahjojen tuonnista. Mutta jokainen toki opettaa lapsensa tavallaan. Meillä lapset aina tietää mikä lahja on keneltäkin. Ja vuosienkin jälkeen he voivat muistaa keltä tämän saivat kun katsovat lahjaa, jotenkin sille tuotteelle tulee suurempi tunnearvo kun tietää kenen antama se todella on. Tiedän kyllä että monelle tuo pukki lahjat mutta sellaisenkin teidän että vaikka pukki lahjat tuokin niin kummitäti saattaa pyytää sanomaan että tämä lahja on häneltä ei pukilta :) Kiitos ihanista kuvista ja pohdinnosta kyllähän me suomessa hukutaan tuohon tavaran määrään....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirjo :) Mukava kuulla teidän tapoja lahjojen kanssa. Ja kyllä, samaa mieltä tavaraan hukkumisesta!

      Poista
  7. Kirjoitinpa sulle sitten kommenttia tässä kolmisen varttia (Toki väritin yhtä aikaa pojan kanssa Ryhmä Haun koiraa). Ja sittenpä se maailman paras ja kattavin kommentti tähän lahja-asiaan hävis tonne jonnekin bittiavaruuteen. :D Oikeesti ei naurata. Yritän myöhemmin uudelleen. Meidän 3,5-vuotias muuten laulaa tossa vieressä "meil on tequilaa ja kasvomaalit, o-o-oo... tukkaan sattuu... huominen on huomenna, vaik oltais jo sen puolelle... meil on bileet." Pitäiskö mun rajoittaa enemmän sitä, mitä biisejä Youtubesta kuunnellaan?! :D Tää naurattaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tiedän, ei naurata kommentin häviäminen! Mutta tuo tequila sitten taas naurattaa :D Mun mielestä on vaan hyvä, jos kuulee monenlaista musiikkia, on sitten isompana avarakatseisempi musan suhteen ;)

      Poista
  8. süße bilder!!! liebe grüße von angie

    VastaaPoista
  9. Meillä lahjat tuo pukki ja niin lapset uskovat. Ostamme lahjat liki kaikki itse koska suku ei laita paljo mitään ja kummit jotain pientä. Lapsilla ei ole kuin yhdet kummit ja mummut laittaa osan rahana ja sitte ihan pienet paketit tyyliin karkkia ja pikkuauto. Olkaa tyytyväisiä jos suku muistaa ja jos kysyvät toiveita niin sanokaa ettei leluja. Meillä ei kukaan kysy koskaan että mitä voi laittaa ja lapsia on neljä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet Kati aivan oikeassa, ihanaahan se on kun suku muistaa. Kohtuudessa ja "järkevissä" leluissa olisi silti kiva pitäytyä, mutta kun niitä tuntuu tulevan niin paljon ja vielä sellaisia, joille ei ole käyttöä.

      Ihanaa joulun odotusta teidän perheelle!

      Poista
  10. Niin hyviä ajatuksia leluista ja lahjoista! Itse pyrin ostamaan ja toivomaan isovanhemmilta lapsille perinteisiä, hyväksi havaittuja leluja. Sellaisia, joilla vanhojen satukirjojen lapsetkin leikkivät :) Vältän näitä uusia hetken mielijohteesta tekaistuja leluja. Olen ajatellut, että jos perinteisillä kestosuosikeilla leikitään edelleen ja niitä valmistetaan, ehkä niillä leikitään meilläkin varmemmin.

    Ostin meidän tytölle hänen ollessaan 2,5 v. joululahjaksi Reilun kaupan luomumollamaijan. Nukke on kangasnukke, sisällä villatäytettä, kauniit ruskeat hiukset ja mukaan tuli luomupuuvillaisia vaihtovaatteita. Samana jouluna tyttäremme sai lahjaksi myös pienet puiset nukenvaunut. Nukke on minusta todella kaunis ja se oli tyttäremme ensimmäinen nukke. Sitten tyttömme täytti 3 v. ja hän sai isovanhemmiltaan lahjaksi muovisen vauvanuken. Hän ihastui siihen heti ja kangasnukke jäi vähitellen sivuun. Lopulta tyttö sanoi, ettei halua leikkiä kangasnukella vaan ainoastaan muovisella vauvanukella. Nuket ovat saman kokoisia ja vaihtovaatteet ovat nyt muovinukella. Tämä kangasnukke edustaa täydellisesti omaa käsitystäni ihanasta lelusta (kaunis ja reilulla pelillä valmistettu hyvistä materiaaleista), mutta sillä ei leikitä :( Meillä on myös puinen vanha keinuhevonen, mutta tyttömme haluaa nyt sellaisen lelulehdessä näkemänsä oikean hevosen näköisen keinuhevosen, jonka selässä on satula ja päässä suitset. Hän on pyytänyt sitä niin kovasti (hän tykkää hevosista muutenkin tosi paljon!), että olemme ostaneet hänelle sellaisen joululahjaksi. Yritän kulkea kultaista keskitietä; valitsen "hyvän mielen leluja" aina kun mahdollista, mutta voin ostaa myös epäeettisiä leluja joskus, kunhan niiden määrä ei kasva suureksi ja jos tiedän, että niillä sitten myös leikitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kultainen keskitie kuulostaa todella hyvältä vaihtoehdolta Luonnonvalo! Mun pitää varmaan itsekin yrittää löytää joku vastaava, kun tuntuu että nipotan leluista jatkuvasti. Tähän postaukseen tuli nyt laitettua omia ajatuksia ja niitä taisit haluta kuullakin :) Leluista olisi oikeasti paljonkin sanottavaa mutta tämän enempää en ehkä halua täällä blogissa asiaan tarttua.

      Ihanaa joulun odotusta teidän perheelle!

      Poista
  11. Juuri kun pääsin sanomasta, ettei kangasnukella leikitä, se otettiin tänään mukaan leikkeihin! Siitä tuli Maija, muovinen nukke on Liisa. Toivottavasti Maijalla leikitään pitkään ja siitä tulee tytölle rakas :)

    Kiitos postauksesta, ajatuksista ja jakamisesta! Ihanaa joulun aikaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai että tuli hyvä mieli, että Maija on päässyt leikkeihin! Toivottavasti Maija pysyy leikeissä pitkään, voivathan nuo olla Liisan kanssa vaikka sisaruksia :)

      Tuo meidän isosisko leikkii nukkejensa kanssa yleensä suurperheen äitiä :D Hänellä on nukenvaunut, joissa on niin monta nukkea samaan aikaan, kuin vain suinkin mahtuu.

      Kiitos, ihanaa joulun aikaa myös teille :)

      Poista
  12. Itse kummi- ja muille lapsille lahjoja antavana puolena olen yrittänyt aina keksiä jotain muuta kuin tavaraa. Elokuva, sirkus tms. vierailua tai antaa äidille vapaa-aikaa menemällä lasten kanssa vaikka ulos tai jotain muuta vastaavaa. Tietysti jos on ollut tarpeen hankkia vaikka jotain isompaa niin on sitten osallistuttu siihen. lelut eivät tosiaankaan ole se ainoa mahdollisuus mitä lapsille voi antaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, olet ihan oikeassa! On paljon muutakin, mitä voi antaa, kuin leluja tai materiaa. Yhteiset hetket ja retket läheisten kanssa on parhaimpia lahjoja :)

      Poista