8. tammikuuta 2016

Mielen Melodiat vk6

4K7A4707
Myönteisyys. Koen sanan myönteisyys positiivisuutena asioita kohtaan.

Minut on jo kotona opetettu realistiksi. On opetettu varautumaan pahimpaan ja varovasti toivomaan parasta. Välillä mietin, onko minut sittenkin kasvatettu pessimistiksi, kun parasta uskalsin toivoa vain varoen. Pettymykset ja ne pahimmat toteutumat ovat kolahtaneet aina hurjalla voimalla ja niihin varautuminen on varmaan ollut jonkinlainen keino selviytyä, kun on pystynyt jälkeen päin sanomaan "arvasin, että tässä käy näin". Toisaalta taas on opetettu löytämään niistä kovistakin kolauksista aina positiivinenkin puoli, aina löytyy joku syy miksi näin piti käydä. Ja kolauksen jälkeen löytyy pian joku muu asia, joka nostaa pään pinnalle leukaa myöten.

Pystyn olemaan todella negatiivinen ihminen. Kyllä, aivan todella helposti ilman mitään ongelmaa. Pystyn helposti myös kaivamaan hyvistäkin asioita huonoja puolia. Kyllä, tämänkin ilman mitään ongelmaa. Voisin myös sanoa, että muutamia vuosia sitten kävin vahvasti myös siellä pessimismin puolella. Ehkä siksi, että negatiivisuus ruokkii negatiivisuutta ja, että ympärillä oli myös ihmisiä "joille AINA kävi huonosti". Jossain kohtaa se negatiivisuus alkoi ärsyttämään niin paljon, että aloin tietoisesti kääntämään negatiivisia asioita positiivisiksi, omissa ajatuksissani ja myös läheisten negatiivisuuden kierteessä. Ihan tietoisesti pyrin siihen, etten kaivaisi jokaisesta asiasta sitä huonoa puolta. Kun sain ajatukseni kiinni itse teosta, pidin huolta etten vaan sanoisi sitä ääneen vaan ennemminkin sanoisin ääneen sen hyvän puolen. Ja hiljalleen asiat ovat muuttuneet. Positiivisuus ruokki positiivisuutta ja tänä päivänä voisin jo sanoa olevani hyvin myönteinen ihminen. Kuulostaako jo enemmän minulta? Niin minustakin. Myös tässä blogissa myönteisyys näkyy (näkyyhän?), itselleni se ainakin näyttäytyy ja uskoisin sen näkyvän myös teille lukijoille.
4K7A4627
Tähän viikkoon kuului paljon äänitteitä, joita olen todella rakastanut tämän valmennuksen aikana. Ne ovat monta kertaa koskettaneet kyyneliin saakka, saaneet sopivalla hetkellä pään tyhjenemään ja taas toisella hetkellä saaneet mielen täyteen ideoita ja inspiraatiota. Tällä viikolla ihan tosissani mietin, mikä taika näissä äänitteissä on, kun ne saavat aina aikaan juuri niitä oikeita asioita, ihan joka kerta. Toki olen hyvin avoin ja vastaanottavainen kuulija mutta eihän se voi sentään kaikkea selittää. Sitten sen tajusin. Äänitteissä suljetaan osa ulkomaailmasta (häiritsevistä ärsykkeistä) pois sulkemalla silmät. Tämä ulkomaailman sulkeminen aiheuttaa sen, että keskityn kuulemaani, hengitän syvemmin, olen läsnä omassa kehossani ja omissa ajatuksissani. Ja mietin, näinkö helppoa tämä on.

Vähän samanlaista, kuin näiden kuvien ottaminen. Makaan pellolla vatsallani, hengitän, katson linssin läpi, käännän tarkennusrengasta, en ajattele muuta. "Alastiko?" kysyi muuten isoäitini, kun kerroin olleeni vatsallani pellolla :D Ei, kun ihan kunnon paksut toppavaatteet päällä, kun on 20 astetta pakkasta. 


Vähän samanlaista mutta ei sitten kuitenkaan lähellekään.
4K7A4648
Myönteisyyden tiellä ei ole tullut vielä yhtäkään negatiivista puolta vastaan. Taidan siis jatkaa samalla polulla.

Ja hei muistakaa hyödyntää viikko sitten annettu alekoodi valmennukseen, se on yhä voimassa!

10 kommenttia:

  1. Hetken jo lukiessani mietin että,miten niin negativine ihminen, luin pariinkin otteeseen että luinko oikein.
    Olen samaa mieltä että negativisuus ja sitä ruokiessan lisää vaan negatiivisuutta.
    Olen itse huomannut hyvin läheisessä ihmisuhteessa, sanotaan nyt vaikka sellainen asia kun sää.
    Jakuvasti kuulen , milloin liian kylmä, milloin kuuma, milloin sataa liikaa jne. Itse en lähde siihen enää mukaan vaan totean
    ihana kun sataa, ompa happirikas ilma.
    Ja loppujen lopuksi se on pukeutumiskysymys.

    Tästä aiheesta vois kirjoittaa vaikka kuinka.
    Mutta todella tästä blogista valittyy myönteisyys.
    Ihanat rauhalliset kuvat myös joita laitat tänne blogiin.
    Myöskin se enemmän on vähemmän, vähäeleisyys se on todella kaunista.
    Tämä on ainoa johon kommentoin.
    Ihanaa viikonloppua myös sinne-Hellen-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löysin kommenttisi jostain syystä roskakorista, joten pahoittelut kun vastaaminenkin on jäänyt :)

      Ihana kuulla, että tästä blogista välittyy juuri nuo asiat, jotka ovat itselleni tärkeitä. Kiitos kun kommentoit <3

      Poista
  2. Hienoja ajatuksia. Positiivisuutta on kyllä oikeasti opeteltava. Koen itse jotenkin samoin, että kasvatuksella on suuri merkitys siinä, minkälaiseksi elämänasennen muodostuu. Kirjoituksissasi näkyy myönteisyys ja kuvasi tukevat sitä. Enkä negatiivisista asioista kirjoitettua blogia ei viitsisi lukeakaan. Positiivisuus lisää positiivisuutta, kuten kirjoitit. Jatka samalla polulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla Leena! Olen samaa mieltä, että positiivisuutta pitää harjoitella ja se on kyllä palkitsevaa, kun negatiivisuus jää selvästi kakkossijalle ajatuksissa.

      Ihanaa viikonloppua ja paljon hyvää mieltä sinulle Leena!

      Poista
  3. Olipa ajankohtainen teksti minulle! Nimittäin ihan tässä juuri viime vuoden lopulla huomasin ajautuneeni negatiivisuuden kierteeseen. Kahden pienen lapsen äitinä se on tosi helppoa: neuvolassa huomataan aina laahaava painokäyrä/motorinen kehitys/mikä milloinkin, on jatkuva väsymys ja jokavuotiset flunssat, lelujen sekamelska kotona ja käsittelyä odottavat tiski/pyykkivuoret. Kerhoissa toisten äitien kanssa kuorossa huokaillaan ja haukotellaan ja puhelin piippaa voivotteluja milloin mistäkin. Totesin, että jotain on tehtävä. Vajaassa kuukaudessakin huomaan omassa mielialassani muutoksen parempaan. Aion jatkaa tällä tiellä ja palaan näihin kuviisi, jos/kun pessimismi meinaa nostaa päätään. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kun kommentoit! Aivan mahtavaa, että tekstin upposi. Ja hienoa, kun olet huomannut olevasi negatiivisuuden kierteessä...sehän se varmaan vaikeinta onkin, se huomaaminen. En tiedä oletko lukenut muita tekstejäni mutta täällä voisi olla myös sinua kiinnostavaa pohdintaa: http://www.aamuomenatarhassa.fi/2015/10/joskus-sita-heittaytyy-ihan-hulluksi.html . Ja tässä toinen yli kahden vuoden takaa: http://www.aamuomenatarhassa.fi/2013/09/hulluksi-tulemisesta-aitina-olemisesta.html . Uskon, että pystyt hyvin löytämään samaistumiskohtia näihin teksteihin :)

      Toivotan sinulle ja läheisillesi oikein ihanaa ja positiivista alkanutta vuotta! Pysythän tällä samalla tiellä <3

      Poista
    2. Kiitos linkeistä! Olen seurannut blogiasi jonkin aikaa, mutta ainakin tuo vanhempi teksti oli vieras. Hyviä ja ajatuksia herättäviä molemmat kirjoitukset! Juuri tuo asioiden haluaminen on ollut yksi mun "menetelmistä" - onhan se nyt ihan eri asia ajatella että pitää siivota vs haluan siivota jotta on viihtyisämpää :)

      Poista
    3. Täytyykin varmaan just nyt käyttää tuota sinun "haluan siivota, jotta on viihtyisämpää"- metodia...eiköhän sillä saada tämä pieni kotona oleva kaaos selätettyä hymyssä suin :)

      Oikein ihanaa viikon jatkoa <3

      Poista
  4. Kiva blogi sulla täällä. Ei vain kuvia, vaan myös ajatuksia ja pohdintaa. Tule vierailulle Aurinkokujallekkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Mukavaa, kun olet löytänyt tänne. Ehdottomasti piipahdan tutustumassa myös sinun blogiisi :)

      Poista