3. huhtikuuta 2014

Omenapuun latvassa


Kävinhän mä siellä omenapuun oksilla!

Kauaa en kyllä uskaltanut olla, kun pelotti niin vietävästi. Pienillä oksasaksilla sain vesiversoja napsittua, toisella kädellä kun oli pakko pitää aika tiukasti kiinni jostain ;)

Isäntä sen sijaan ei paljon korkeita paikkoja kavahda. Hyvä niin, sillä osa meidän puista on aika kookkaita.

Pikkusisko taas pitää leikkaustekniikkaa silmällä maasta käsin. Siinä välissä ehtii vähän punnertaa ja huilatakin :)

Vielä on hiukan hommat kesken, huomenna siis jatkuu taas.

Jos jollain on vielä leikkausjutut tekemättä, niin viime kevään ohjeet vanhojen omenapuiden leikkauksesta löytyvät täältä. Ja nyt tämän viikon leikkausten perusteella on vielä pakko painottaa toisiaan hankaavien oksien leikkaamista! Kannattaa ehdottomasti muistaa sekin seikka, sillä toisiaan hankaavat oksat vaurioituvat ja ajan myötä kuolevat molemmat!

Nyt välillä nukkumaan ja huomenna taas tuonne latvaan :)


P.S. Huomenna perjantaina on vielä aikaa osallistua arvontaan täällä!

10 kommenttia:

  1. Voi, meillä vielä kaikki yhdeksän kappaletta odottavat leikkaajaa... Viime keväänä roikuin latvuksissa, mutta nyt on varvas paketissa, joten taitaa jäädä miehelle tuo kiipeily tänä vuonna. Hoh Hoh, urakka odottaa. Te jo hyvässä vaiheessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä alkaa olla homma jo loppusuoralla :) Puhtia teidänkin urakkaan ja tsemiä varpaan kanssa!

      Poista
  2. Hei! Liityin juuri lukijaksesi. Ihania kuvia sinulla, kun selaisin aiempiakin juttujasi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Teri ja lämpimästi tervetuloa lukijaksi! :)

      Poista
  3. Näistä kuvista tulee jokseenkin hyvälle tuulelle! Mukavaa puuhapäivää sinne! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla Anna :) Täällä on ollut hyvä fiilis, kiva että se välittyy :) Mukavaa viikonloppua sinnekin päin!

      Poista
  4. Melkoiselta extreme-urheilulta näyttää, hiukan toista kuin meidän parivuotiaiden pikkupuiden leikkely!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käy ihan treenistä tuo! Itsellä on kyllä niin monet lihakset nyt hellänä, kun tuolla tikkailla seisoo yhden jalan varassa ja korottelee kohti taivasta oksasaksien kanssa :) On meillä onneksi pienempiäkin puita mutta kyllä kaikkiin tikkaita tarvitsee.

      Poista
  5. Kyllä on varmasti urakka, mutta uskoisin että lopulta sen arvoinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on sen arvoista, saadaan taas hyvä sato ja kauniit puut! Ihan kivaa hommaa tuo muutenkin onneksi on :)

      Poista