4. maaliskuuta 2011

Apu se on pienikin apu(lainen)

Meillä oli eilen siivouspäivä. Tai oikeastaan siitä tuli siivouspäivä, koska meidän pikkuneiti oli melko hankalalla tuulella. Mikään ei oikein huvittanut ja äitin olisi pitänyt olla koko ajan leikeissä mukana...ja sitten kun olin leikeissä mukana, niin sitten taas äitiä ei haluttukaan leikkeihin. Kaikki, joilla on lapsia, ovat varmaan tämän joskus kokeneet. Yritin sitten miettiä, että mitenhän taas tällaisessa tilanteessa kuuluisi toimia ilman, että toimintatapani pilaa tätä pienokaista. Elämä muuten on 2-vuotiaan kanssa yhtä tasapainoilua ja kasvatusmetodien punnitsemista. Ja totuushan on se, että valitsee minkä polun tahansa, pilalle se kuitenkin menee;) No niin...mutta tosiaan fiksuna äitinä päätin, että tehdään jotakin mitä ei olla ennen neidin kanssa tehty...päätin pestä lattiat. Tämä siis oli joka tapauksessa to do-listalla odottamassa sopivaa hetkeä. Neitihän tästä varren ja rätin kanssa huitelusta innostui ja halusi auttaa äitiä. Annoin hänelle oman rätin ja mopinvarren ja yhdessä sitten pestiin alakerran lattiat. Hyvin saatiin aika kulumaan (ja vieläpä ilman rutinaa) siihen asti, kun mieheni tuli töistä kotiin. Siis kaksi kärpästä yhdellä iskulla...mulla ei mennyt hermot ja saatiin puhdas lattia:)


Tässä neidin tyylinäyte. Pinttyneemmät tahrat piti tietysti hinkata kontallaan pelkän rätin kanssa. Heti, kun neiti hoksasi mistä on kyse, hänestä tuli aikamoinen tahrapoliisi. Siinä hän sitten pienillä sormillaan osoitti pikku tahroja lattiassa ja sanoi "äiti putsaa":)


Neiti on tällä hetkellä aikamoinen tuuliviiri. Toisena päivänä on hankalaa ja sitten taas toisena omat leikit maistuu sillä aikaa, kun äiti laittaa ruokaa. Neiti on perinyt jostain sellaisen ominaisuuden, että sata rautaa täytyy olla tulessa samaan aikaan. Kuvassa hänellä on nukke kylvyssä peltirasiassa, nukenkärryt siinä vieressä ja vielä nuken turvaistuin pyörän takatellarille. Vähän mulle jäi vielä epäselväksi, missä järjestyksessä tätä hommaa pyöritettiin? Niin ja näkyy neidillä olevan kamerakin tuossa lattialla (siis vanha digikamera, joka ei enää toimi).

2 kommenttia:

  1. Pieni ahkera kummityttö!
    Onneksi olkoon Anna kauniista blogista ja mielenkiintoisista jutuista. Olet ihana näpertäjä!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Ulpu:) Kiva, että tulit lukemaan mun juttuja. Aurinko lämmittää jo niin ihanasti, että kohta pääsen varmasti kirjoittelemaan puutarhahulluudesta;)

    VastaaPoista